Yksi blogiviesti kuussa alkaa näköjään olemaan sellainen sopiva määrä. Tällä kertaa voisin syyttää koulua. Ehkä tähän tulee joskus parannus, ehkä ei koskaan.
Aloitetaan vaikka siitä ensimmäisestä asiasta eli koulusta. Tuolla on ollut aivan mahtavaa, vaikka meijjän luokalla on vain tyttöjä. Suhtauduin ekana päivänä tosi epäilyksellä ja melkein paniikilla "yääääh, pelkkiä tyttöjä", koska oon ollut jätkäporukassa nyt vaikka kuinka kauan. Onnekseni mun reagointitapani oli kaikkea muuta kuin oikea. Meillä on ollut tosi kivoja ja fiksuja tyttöjä luokalla. Meininki on ainakin tällä hetkellä sellaista, että kaikki pärjää kaikkien kanssa. Sit siä on kaks sellasta kivaa likkaa, jotka on mulle vähän niinkuin ylitse muiden ja toinen niistä on vielä kivempi. Saa nyt nähä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Sittempä vaikka mun suhteestani jätkään. Hermohan sitä meni viikonloppuna apauttiarallaa kaikesta. Ärsytti, että se nukkuu aivan liikaa kun ollaan kaksin tai vaikka kun katotaan leffaa. Ei mua haittais, jos se nukkus yöllä tyyliin 10tunnin kauneusunensa, mutta kun se nukkuu pitkin päivää. Antamani vaihtoehdot olikin kuta kuinkin luokkaa joko nukut vähemmän tai sit mä en jaksa kattella tätä enää. Poruahan siinä väänsi, kun mua niin vaan ärsytti ja harmitti, että meijjän muutenkin niin vähäsestä ajasta jätkä vaan nukkuu.
Käytiimpä siinä muutaman lauseen kehittävä keskustelu siitä luotanko jätkään. Luotan, mutta minkäs sille voi, jos pelkää pahinta? Ja oli jätkältä kyselty, että ollaanko menossa kihloihin yms ja jätkä oli sanonut ei, koska ei se muuta mitään. Eipä se kyllä muutakaan. En tiä. Tässä kun on kattellut omia oikeasti tosi kivoja luokkakavereitaan niin tyyliin kaikilla joilla on jätkä niin on myös kihlasormus. Mitähän sitä ite haluaa tulevaisuudeltaan? Toisaalta oon kanssa sitä mieltä, että ei kihloihin meno muuta mitään ja sit on vaan yks sormus sormessa haittaamassa elämää, mutta toisaalta onko siitä mitään haittaakaan?
