Vainoharhainenko?

Mä olen ollut yllättävän hyvässä kunnossa jos unohdetaan kaikki turhat jutut mitkä on ahistanut tai minkä takia on tehnyt mieli hakata päätä seinään.

Oli elämäni yllätys yksi koulupäivä kun menin kouluun ja siellä käytävässä oli Haamu. Eka mä ajattelin, että mitä vittua se täällä? Ja seuraava ajatus olikin, että tää ei voi olla totta. Se oli kuitenkin totta. Se jääti mua enemmän kun pitkään aikaan. Oon ihan sujut sen kanssa, että se tulee vastaan jossain keskustassa tai muualla, mutta tää oli ihan liikaa. En olis ikinä, EN siis IKINÄ, uskonut, että törmään siihen eräänä pirteänä aamuna KOULUSSA. No se vaati piristävän kilometrin kävelyn ennenkun pystyin tulla takas ihmisten pariin ja juoksinkin sitten vielä jonkin aikaa. Hyvin alko elämä rullaan eikä se sit enää ees vaivannut. Mä pääsen yllättävän vähällä Haamusta yli nykyään!

Bend me, break me
Breaking down is easy
Garbage - I think I'm paranoid

Se on meikäläinenkin kohta täysi-ikäinen. Ja jätkä lupasi lähteä juhlistamaan "mun syntymäpäiväni jatkoja" johkin yli kahdensadan kilometrin päähän. Olin vähän silleen "purrruaururura"-mielellä, mutta tehköön mitä haluaa. Jätkän kavereista yks ainakin lupas juhlistaa mun kanssa mun syntymäpäiviäni jos haluan. Ja sinä vloppuna kun jätkä lähtee sinne niin se oli luvannut jo kuskata mua sillon, mutta onneks sain kyydin järjestettyä. Onneks jätkällä on kivoja kavereita.

Why does it feel like night today?
Something in here's not right today
Why am I so uptight today?
Linkin Park - Papercut

Niinkuin taisi edellisestä viestistä tulla jo esille niin mun painajaiset loppu. Nyt oon kuitenkin taas yi viikon nähnyt painajaisia ja nukkunut muutenkin tosi huonosti. Oon koko ajan väsynyt vaikka nukun ihan törkeitä aikoja mun aikasempaan verrattuna. Välillä pelkään mennä nukkumaan ja nousen usein ylös sen takia (muunkin kun aamulenkin), että en halua ees yrittää uudestaan nukahtaa ja jatkaa sitä samaa painajaista.

Mua kammottaa ens yö. Oon ihan yksin jätkällä. Mulla ei oo ees koiraa täällä. Kyttään vähän väliä tota ovee ja katon, että siitä ei tuu ketään ja muutenkin kuuntelen, että ei kai kuulu mitään ylimäärästä. Kesällä olin "yksin", mutta sillonkin mulla oli koira turvana. Nyt täällä ei oo ketään. Haluisin niin soittaa jätkän kaverille, että tuu nyt vittu tänne, että en joudu pelkään yksikseni ja saamaan muuten vaan jotain slaagia.
Nice.. Äskön tosta mun jaloista tippu joku laatikko (eikä se ees pitänyt kovaa ääntä) kun meinasin jo hyppiä ilmaan täällä...

Mä en ymmärrä millä mä uskallan kävellä ees toiseen päähän taloo nukkumaan. Yhä enemmän houkuttas soittaa sille jätkän kaverille, että nyt tänne niinkun olisit jo, mutta en mä. Ei sen oo kiva tulla tänne kattoon elokuvaa / tv:tä / pelaan jotain kun mää painatan suoraa nukkumaan.

Ai niin. Saimpa sen päiväkirjani takasin mistä sain numeronkin. Kehuja tuli hyvästä toteutuksesta ja itsetutkiskelusta. Tuli siitä ihan kiva numerokin ja olin itekin tyytyväinen siihen. Opettaja sitten kysy siinä palautuksen yhteydessä, että onko noi asiat ihan hallussa vai oliks tää joku avunpyyntö tmv. En nyt muista mitä se kysy, mutta tota se tarkotti. Sopersin siinä sitten, että kaikki on ihan ok.
Sano se jotain, että mainittit ite, että toi hoitomuoto ei oo tehokas --> siis se, että käyn keskustelemassa. Johon vaan totesin, että joo kyllä kaikki on ihan hoidossa.
Kävin nyt taas siellä perheneuvolassa. Musta se on aika turhaa. Se tuntuu jotenkin niin tönköltä. Niin teennäiseltä. Saa nähä kauanko siäkin käyn. Kai sen vois kesäks lopettaa. Todeta, että ei kerkiä.

It's like I'm paranoid looking over my back
It's like a whirlwind inside of my head
It's like I can't stop what I'm hearing within
Linkin Park - Papercut

Hyi vittu. Ihan kun joku olis naksauttanut jotain ja taas sellanen parin metrin loikka.. Oon ihan liian vainoharhanen. Päässä varmaan natisee.

Nukkuako vai ei?

Mä en oikein tiedä mistä mun pitäisi aloittaa. Pitäisikö mennä päivä kerrallaan vai sekoittaa kaikki yhdeksi mytyksi?

Aloitan vaikka painajaisista mistä puhuin viime postauksessakin. Viime yö oli ensimmäinen hyvin nukuttu yö kun en nähnyt painajaista, mutta näin muuten vaan sitten tosi voimakkaan unen. Yksi yö kun nukuin 5h niin näin unta, mutta en muista minkälaista. Muuten oon nukkunut mulle ihan outoja määriä eli n. 8-10h joka yö. Se poikkee tosi paljon mun normaaleista unimääristä jotka on ollut jotain 5-8h. Mua on väsyttänyt (oon siis varmaan nukkunut liikaa) ihan hirveästi ja sit koko viikon oli hirvittävän paha olo fyysisesti ja tuntu, että joka paikkaan koski. Päänsärkyä on ollut normaalia enemmän.
Voitko paremmin kun nukut paljon vai vähän? Löydätkö nukkumisessa(kin) kultaisen keskitien?

En haluu antaa pois näitä arvokkaita hetkiä,
haudas ehtii nukkua ja jutut luojan kanssa setviä.
Steen1 - Se tunne, jolla ei ole nimeä

Keskiviikko ja torstai välinen yö. Romahdin. Näin kuinka paskana yks kaveri oli ja se johtu pelkästään musta. Se tuntu niin pahalle. Se näytti aivan hirveelle. Se ei puhunut mitään, se vaan oli.

Mä en pystynyt kattoon sitä ja se tuntu aivan liian kamalalle. Kävelin sit keittiöön ja mietin, että otanko veitten vai en. Olisin pystynyt välttään sen vaikka lähtemällä kävelylle, mutta kahen aikaan yöllä lenkkeily ei tullut sillon mieleenkään. Mä olisin pystynyt olemaan ilman viiltelyä, mutta mä en halunnut. Vedin sit vähän alle viistoista viiltoo. Mulla ei oo ikinä vuotanut mitkään viillot niin pahasti. Istuin vaan siinä lattialla ja hoin itelleni jotain "en pysty, en kestä"-tyylistä ja katoin kuinka se veri valu kättä pitkin. Sit mä menin kattoon kaveria ja yritin saada sen ylös ja puhumaan. Kun sain sen puhumaan ja oleen vähän rennompi niin menin nukkumaan. Tuntu niin vaikeelle jättää se sinne.

Sain kokeeni takasin yks päivä. Mua niin ahdisti se. Revin / silppusin sen kokeen heti siinä tunnilla. Myöhemmin sitten kävinkin keskusteleen sen opettajan kanssa siitä. En olis pystynyt oleen siä tunnilla ilman sitä repimistä. Mä halusin sieltä pois. Mä oikeesti yritin ja hylätty sieltä napsahti. Keskustelin muutenkin siinä päivällä ryhmänohjaajan kanssa ja se kuunteli ymmärtäväisesti siinä.

Can you sleep?
Can you breathe?
When you know what you've done?
The Rasmus - Ghost of love

Eipä siinä kai muuta. Paitsi että...

Hokasin yks päivä, että Haamuhan on täällä ihan lähellä töissä. Se aiheutti sellasen paniikin ja yäähähgkghwrhe hetken. Se kuitenkin meni ohi äkkiä.

Kuitenkin, että en nyt liian helpolla olisi päässyt Haamun suhteen niin törmäsin siihen lenkillä. Juteltiin niinkun vanhatkin tutut ja kysyinkin siltä jotain, mm. tosta työpaikasta. Siinä vaiheessa säpsähdin kun se otti jonkun kolme askelta mua kohti, mutta se vaan ohitti mut. Jotenkin se tuntu niin normaalille. Jotenkin sellaselle niinkun oltas aina juteltu vaan tollain "Tere. Mitä kuuluu? Ai ei mitään ihmeellistä. No ei mullekaan".
Sillä oli kyllä näkemisen arvonen ilme kun ilmotin, että saan vauvan. Sit totesin melkein jotain tyyliin, että ei nyt vaiskaan. On aina ihana aiheuttaa yllätyksiä.

Ja mikä parasta! En saanut ees mitään paniikkikohtausta. Ainut vaan, että oli vaikee istua kaverin luona teellä sen jälkeen. Pyörittelin vaan peukaloita ja mietin Haamua, mutta en itkenyt tai kiljunut tai muuten vaan mennyt lukkoon. Enkä ees sössöttänyt mitään sille äärettömän epäselvästi.
Voin siis joskus päästä täysin yli siitä.

ahhahaha

Olin vielä tunti sitten tyytyväinen omaan kroppaani. En oo enää. Kävin terveydenhoitajalla joka totes mulle, että sun pitäs alkaa kattomaan mitä syöt ja en mä kannusta ketään mihkään nopeeseen laihduttamiseen, mutta kuitenkin sellasta pientä tekis painonsa eteen ja plaa plaa ("laihduttaminen on hankalaa myös niille jotka sitä haluaa"). Paino on sellasen 65kg ja pituus 160cm. Mut kun mä en tykkää ajatuksesta, että näytän joltain tikulta jonka vie tuuli mennessään.

Voisin laittaa tavotepainoks 55kg ja kaikki makeet yms. pois ruokavaliosta. En oo koskaan erityisemmin laihduttanut enkä asettanut mitään tavotepainoja, mutta nyt vois kyllä.

Mä en ala enää yhtään ihmetteleen ihmisten painotavotteita ja muita kauneusihanteita.

Miksi normaalipainoiset ihmiset miettii "miten laihduttaisin 10kiloa pois"? Sen takia, että on ihmisiä jotka valittaa niitten painosta..

edit // Kävimpä myöhemmin sitten vielä lääkärintarkastuksessa jossa samanen terveydenhoitaja oli. Selitti se sitten, että käyrien tuijottamisen lisäks oli laskenut varmaan painoindeksin joka oli normaalin rajoissa. Päättelenkö nyt, että terveydenhoitaja teki vähän liian hätiköidyn päätöksen tuijotettuaan vaan käyriä? Myös lääkäri sanoi "pituus ja paino hyvä".

Jotain hyvää, jotain pahaa

Mistähän päästä sitä lähtisi purkamaan?

Aloitetaampa vaikka siitä, että oon viimeisen neljä yötä nähnyt painajaisia. Jätkä kysy multa eilen ja tänään, että näitkö painajaista. Olin kuulemma pitänyt kauheen tuskasta ääntä tai jotain.. Oon nukkunut kyllä jotain 8-9h, mutta se, että heräilee yöllä aina jonkun painajaisen jälkeen kertoo varmaan aika hyvin, että unen laatu on ollut aika huono.

Nightmares...coming all the time.
Nightmares...Will give me peace of mind.
Iron Maiden - Still life

Kerroin jätkälle, että oon tehnyt kämmin. Toistanut saman virheen uudestaan. Jätkä otti sen hyvin. Mää itkin ihan täysin ja jätkä oli vaan rauhallinen ja piti lähellä. ♥ Eikös se olis pitänyt olla mää joka on jätkän lähellä tukemassa? Ymmärsin siinä, että jätkä ei tiennyt haluaako se jatkaa, mutta olin väärässä. Se halus jatkaa. En meinannut saada itkultani henkee kun kysyin, että haluaako se mun lähtevän saman tien vai vasta seuraavana päivänä. Sit se pyysi multa anteeks, että anto mun käsittää väärin. Jätkä oli niin kultanen. Ja se rauhallisuus... Mä en koskaan osais olla niin rauhallinen mitä se on. Se suuttuu niin harvoin.

Mä oon tainnut kaks kertaa yli kolmen vuoden aikana kuulla kun jätkä on huutanut vihasesti. Toinen kerta oli se kun se huusi viime postauksessa mainitulle henkilölle ja sit yks toinen kerta. Sillä olis ollut niin monta tilaisuutta menettää hermonsa mun kanssa, mutta se ei oo menettänyt. Se on aina ollut rauhallinen ja halunnut selvittää asiat puhumalla kun mää oon mennyt kun myrsky eteenpäin ja meinannut räjähtää siihen paikkaan.

On aina yhtä tuskaa kuulla joltakin, että tein pahaa koska mun piti rangasta itteeni sen takia miten oon käyttäytynyt sua kohtaan yms. Mä oon kuullut sen jotain kertoja melko läheisiltäkin ja joka kerta se vaan tuntuu yhtä pahalta. Tai se kun näet kuinka toinen on paskana susta johtuvasta syystä. Ne on sellasia kertoja kun haluaisin alkaa viiltelemään. Musta vaan tuntuu niin pahalle, että oon aiheuttanut jollekin läheiselle pahan olon, vaikka se ei suoranaisesti oliskaan mun vikani. Silti se sattuu. Mä kuitenkin pystyin välttään viiltelyn.

Mun on aina kauheen paha mennä sanoon toiselle "Et sä saa tehä itelles pahaa", koska varmaan kaikki mun kaverit tietää, että viiltelen. Ne tietää, että teen sitä mistä niitä kiellän. Miten ne sillon voi ottaa tosissaan sen, että et sä saa satuttaa ittees? Ne tietää, että mä rankasen itteeni siitä, että oon aiheuttanut muille pahaa oloo tai sitten tuntuu, että en kestä sitä oloo muuten.

Mä olen ollut viiltelemättä ainakin yli 2kk. En tiedä yhtään kuinka kauan, koska en jaksa koskaan laskee viiltelemättä olleita päiviä, mutta portfolioo tehtiin joku 6viikkoo ja sitäkään aikasemmin en ollut viillellyt johkin aikaan. Silti vanhat jäljet näkyy kädessä.

Kato sillon teininä oli tarve kaikkee testaa,
nyt on saanu tarpeeks ja haluis irti aineista.
Halus lopettaa ajois, ettei sydän petä,
mut sen tekee vaikeemmaks ku parhaat kaverit vetää
Leijona - Viinaa, huumeita ja väkivaltaa

Mä olen joutunut vähän kauempaa sivusta seuraamaan kaverin pilvenpolttoa ja voin sanoa, että se on karannut hallinnasta. Ties mitä se nykyään vetelee. Mä oikeasti sanon jokaiselle älkää alkako ees polttaan pilveä. Vaikka se ei tuntus pahalta ajatukselta niin ei kannata. Pilvestähän sanotaan, että se on portti vahvempiin huumeisiin ja mulle riittää, että mä uskon tähän.

Mä olen katsonut vierestä kuinka kaveri pilaa elämänsä tällä. Voin suoraa sanoo, että sillä on kaikki päin persettä ja se ettii syyn pahaan oloonsa kaikkialta muualta. Se halus, että siitä tulee jotain suurta, mutta siitä ei tuu. Siitä ei voi enää tulla mitään, jos se ei myönnä itelleen, että sillä on ongelma. Se ei ymmärrä, että sillä on ongelma, vaikka se on menettänyt kaikki "selvät" kaverinsa ja sille on sanottu suoraan, että toi ei oo hyvästä.

Jos oot porukassa missä käytetään pilvee tai jotain vahvempaa niin hakeudu pois siitä. Kaverikin alkuun uskotteli, että ei se oo ongelma eikä hän ota muutakun pilvee, mutta kas.. Kuinkas kävikään? Ja siihen lähtee helposti itekin mukaan. Tee siis itelles palvelus ja vältä niitä porukoita.