Nyt puhutaan pehmosia

Mä olen miettinyt rakkautta. Musta rakkaus on aika jännä juttu enkä mä ainakaan (tänään tai juuri nyt tällä nanosekunnilla, mutta katsotaan kun mietin hetken) osaa sanoa miltä se oikeasti tuntuu. En mä oikeasti tiedä rakastanko mä ketään. Siksi mä en koskaan halua sanoa, että rakastan, koska miltä se oikeasti tuntuu? Tänään mulle tuli ekaa kertaa elämässäni sellainen tunne, että mä oikeasti haluaisin olla koko loppuelämäni jätkän (meinasimpa edelleen kirjoittaa ex:n) kanssa yhessä. Onneksi se tunne varmaan menee aika nopeasti ohitse, esim. seuraavan riidan yhteydessä. Olishan se ikävää haluta elää koko elämänsä ihmisen kanssa, jonka kanssa todennäkösesti ei syksyllä enää oo ees kauheesti tekemisissä.

Onko rakkaus sitä, että on mustasukkainen toisesta (kohtuuden rajoissa tietenkin)? Onko rakkaus sitä, että kaipaa toista? Kuulimpa joskus eräältä nettitutulta, että toista ei rakasta, jos sitä ei kaipaa, kun se toinen on pari päivää poissa. Mä olen huono ikävöimään. Musta on tyhmä pillittää toisen perään, kun toinen on jossain reissussa., mutta sit on jotain poikkeuksia. Nimimerkillä edelleen katkera, kun hylättiin 18v syntymäpäivänä. Tosin silloinkin jätkän kaverit pelasti, mutta ei se sitä tosiasiaa muuta, että olisin halunnut jätkän olevan läsnä sillon.

Mä olen siltä(kin) osin ihan kamala ihminen, että mun onneeni varjostaa aina joku tai jokin. Ootan aina "seuraavaa maailmanloppua" enkä osaa nauttia mistään täysillä, koska aina on vaarana jokin. Yhen kerran muistan, kun olin tooooosi onnellinen. Niin onnellinen, että se tuntui joka solussa. Se tapahtui vajaa vuosi sitten. Tosin kyllä sekin iloks sitten muuttui, mutta en ollut enää yhtään niin onnellinen sen jälkeen mitä olin sillä hetkellä.

Mut takaisin aiheeseen nimeltä rakkaus. Mitä se olikaan? Ikävää, läheisyyden kaipuuta, mustasukkaisuutta, lupauksia (kenties petettyjä). Koko sydämmen täyttävää onnellisuutta. Molemmin puolista luottamusta. Paljon positiiviselta kuullostavia adjektiiveja. Mut rakkauteen kuuluu myös oleellisena osana menettäminen. En usko, että maailmasta löytyy kovinkaan montaa ihmistä, jotka eivät joskus olisi menettänyt elämänsä rakkautta tai jotain todella läheistä ihmistä. Rakkaus on luopumista. Toisen etujen ajattelua. Toisen huomioimista. Kenties tuskaa, kipua ja kärsimystä tai lämpöä, läheisyyttä, helliä kosketuksia ja onnellisuutta.

Ihan samapa tuo mitä se on. Se on kuitenkin niin yksilöllistä. Miten sinä tunnet sen?

Elämäni vuoristoradassa - olenko nyt huipulla?

Nyt on joulukalenteri saatu päätökseen, mutta nytpä seuraa jatkoa sille mun itkupotkuraivarilleni sillon tiistai-keskiviikko yönä. Saattaa tulla saman asian toistoo. 

Sen blogitekstin jälkeen herätin ex:n. Tungin kylmät varpaani sen selkään ja sit huolehdin, että se oli vähän aikaa hereillä. Pyöritin mitään sanomatta mielessäni kysymystä "mitä sä haluat siitä muijjasta", vaikka kuinka kauan. Sit mä päästin sen kysymyksen ilmoille ja ex:n eka reaktio oli, että hän ei tiedä. Siinä sitten asiasta keskusteltiin enemmän ja vähemmän viralliseen sävyyn. Lähinnä räyhäsin siitä kuinka helvetin kiva olis, jos se puhuis mulle eikä yrittäis salailla sitä. En nyt muista oliko sinä yönä vai sitten pe-la yönä, kun puhuttiin tosta numeroitten vaihtamisesta muitten kanssa. Ex:llä on ollut ehkä viis tällästä vierasta muijjaa mesessä ja se on vaihtanut 1/5 numeronsa. Sit se yritti vedota siihen, että oothan säkin. Mä totesin, että mun prosenttiosuuteni on paljon pienempi, koska oon vaihtanut ehkä 1/150 numeroni. Yhen kanssa oon puhunut puhelimessa, mutta en koskaan nähnyt sitä. Tossa saattaa heittää alaspäin toi monta hyyppää mulla on mesessä.

Kai sä mua mietit, kai sä mua kaipaat?
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?
Mc Mane - Ikävä sun luo

 No sit ex puhu, että näkee sen siellä, kun menee käymään sukuloimassa, koska hän ei halua tuottaa sille muijalle pettymystä. Sit se selitteli kuinka haluaa, että mä oon onnellinen ja plaa. Minä skitsoon, että miksi vittu sä et saman tien voinut kertoo ihan kaikkee vaan pelkästään "Mä oon tässä viestinyt yhen muijjan kanssa. Se halus mun numeron ja en luvannut sitä heti, mutta parin päivän päästä sit vaihdettiin numerot". Aha, miks et saman tien voinut kertoo kaikkee? Miksi piti mut pitää kärsimässä ja pyörittämässä, että mitäs vittua? Ex totes jotain, että ne oli puhunut näkevänsä siellä ja mää hihkasen "MÄ TIESIN. MÄ ARVASIN!". Mistä mä tiesin? Koska ex on aina ennenkin pystynyt ostaan joululahjat samalla kun mä oon ollut mukana tai ees kysynyt mua haluanko tulla mukaan, ihan aina. No nytpä se ei kysynyt, joten ei tartte olla kauhee meedio, että tajuaa, että jos muijja asuu muutaman kilometrin päässä sieltä minne ex on menossa, että ne saattas nähdä. Nettikerto mulle enemmän konkreettista tietoo siitä muijjasta kun ex, ei se ees sanonut missä se muijja asuu, mutta minäpä näppäränä tyttönä etsin myös sen iän tietooni ja asuinpaikan. Tosin en tätä nyt kaivamalla kaivanut, kuhan vilkasin vaan sen profiilin samasta paikasta missä ex sen oli pongannut

kerro, miten paljon sä välität siitä
se on niin suurta ettei se käsitä sitä
tee joku klisee, poimi kukkia lahjaks
ja kun ostatte jotain, ni muista, et sä maksat 
Sarkastinen - Rakastan sua

Sit tosiaan ex sillon yöllä mulle selitti kuinka ei oo valmis sen muijjan kanssa mihinkään ja kuinka se ei vielä halua mitään sekä kuinka se suhe tulis olemaan kaukosuhe, mihkä meijjänkin suhe kaatu. Ex sit sano, että jos pitäs valita niin valittis mut. Mä vaan skitsosin koko ajan kuinka mua ärsyttää se, että se ei puhu vapaa-ehtosesti ja joudun onkiin ihan kaikki tiedot siitä ite. Sit tässä kohtaa vetosin myös "Kun mä kuitenkin itse oon kertonut sulle suoraan mitä mä olen käpyillyt" => pyrkinyt siihen, että ei jää kysyttävää. Ex sit kertokin kuinka paljon parempi ihminen oon ja plaa. Samaa teki kaveri kun sen kanssa tapeltiin, että se ylisti mun paremmuuttani. Aika jännä. Mä haukun ihmiset lyttyyn ja oon kuitenkin paljon parempi ihminen? Tää reagointitapa yllätti mua molempien kohalla. Kun ex puhu tosta, että hän ei halua aiheuttaa sille pettymystä ja niin päin pois niin totesin, että välillä on pakko ja luettelin nimeltä keitten kanssa olisin pannut, jos en olis heittänyt kapuloita rattaisiin. Tässä kohtaa mua myös ylistettiin kuinka paljon parempi ihminen oon. Outoa. Samalla kyselin onko tässä meijjän säätämisessä mitään järkee ja ex sano, että jos sitä aattelee se tuntuu oudolle ja jos sitä ei aattele niin se tuntuu hyvälle.

Ja mikäpäs sen iloisempaa kun mennä aamulla kouluun. Voi vittu.

No empäs edes muista, koska oon viimeksi itkenyt koulussa tai varsinkaan, että noin pahasti ja näkyvästi. Istuin siinä käytävällä ja odottelin tunnin alkua. Paras luokkakaveri ja yks melko hyvä rinnakkaisluokkalainen olivat sit siinä. Paras luokkakaveri heitti tän normaalin "Mulla oli varmasti hirvein aamu / yö (en nyt muista enää)" ja mä heitin "Mun oli ihan varmasti pahempi". Sit se oli "Noh?" ja mä yritin kerätä itteni ja aloin saman tien itkemään siinä. Kauhee niiskutus ja itku ja siinä sit yrität selittää, että toisella (jonka kanssa ei ees oo) on joku muijja kierroksessa ja ne aikoo nähä ja YYÄÄYÄYÄYÄÄYÄYÄ. Paras luokkakaveri sit kertoi mulle, että siinä on täys sika mieheks ja sen miekkosen pisteet laski nyt saman tien, että tollasta ei kannata kattella ja löydät ihan varmasti jostain paljon parempaa etkä ansaitte tollasta. Pillitin siinä sitten vaan ja varmasti kaikki sillä käytävällä kuuli, että muhun sattuu nyt ex:n takia ja erityisesti se, että se ei puhu. Jaksoin hokee siinä varmasti sata kertaa "mua niin ärsyttää, kun se ei puhu". Paras luokkakaveri sit yritti piristää mua. Piirsin ajatukset paperille => aina kun musta tuntuu pahalta ja yritän piirtää niin siihen tulee kaks tikku-ukkoo, joista toinen ampuu toista. Toteutin tän saman ja paras luokkakaveri sit piirsi sen kunnolla ja siitä tuli tosi hieno! Siinä lensi aivot ilmassa ja verta oli joka puolella. Opettaja vaan ei ihan tykännyt, meijjän olis kuulemma pitänyt tehä enemmän töitä. Meilläpä meni rattoisasti koulussa kolme tuntia siihen, että puitiin vaan exää ja miehiä. Olin täysin tervetullut parhaan luokkakaverin luokse maanpakoon exää, vaikka joulunakin.

This goes out to someone that was
Once the most important person in my life
I didn't realize it at the time
Aviation - You were my everything

Ex haki mut sit koulusta ja sano, että ei se muijja haluakaan nähä häntä ja joku pieni ääni sisälläni huusi "HAHHAHAHAH MÄ OON NIIN ONNELLINEN!" ja totesin sit vaan tyyliin aijjaa ja taisin kysyä, että miks ei (tai sitten en, en muista enää) ja ex vaan tais todeta, että ei se vaan halua nähä sitä. Mä vedin sit illemmasta herneet nenään, koska mulla oli niin kusetettu olo. Painelimpa parhaalle luokkakaverille ja tiivistetyt ajatukset sieltä oli "Voi vittu". Se kannusti mua lähteen exältä tosi nopeesti ja jättää sen menneisyyteen. Sieltä sit lähdin ja tulin takasin exälle. Kysyin siltä, että miks ne ei näe ja se sano, että se muijja ei halunnut nähä, kun ex halus nähä vaan kaverina ja se muijja oli sit vetänyt herneen nenään. Mää huusin ihan suoraa huutoo, että miks vittu sä et voinut kertoo tota jo sillon päivällä. Melkein saman tien lennosta lähin parhaan likkakaverin luona käymään. Tosin tässä kohtaa oli pieni mutka matkassa ja jouduin käymään sisällä. Ex nappas mua kiinni kun olin lentämässä ovesta ja sit se halas mua ja pyysi anteeks, johka kylmän viileesti totesin "opettelisit puhumaan". Parhaalle likkakaverille menin ensin ihan porussa, mutta kyl se iloksi muuttui kun mietittiin, että kuinka vaikeeta olis olla mies. Onneks tuli hyvä fiilis kun lähin sinne.

Sit sillon ke-to yönä ex alko puhumaan sellasta, että haluisinko olla sen kanssa yhessä. Blogi blogi blogi.. Meinasimpa silloin kirjottaa siihen blogitekstiin, jossa mainittin ajatuksesta yhteen palaamisesta, että parempi olla kysymättä, koska vastaan kieltävästi. Ex kysy, että elettäskö seuraava ½vuotta yhessä. Se leperteli mulle tosi paljon ja kerto olevansa mun kanssa onnellisempi kuin kenenkään muun kanssa ja kuinka mulla on aina paikka sen sydämmessä. Ex kysy multa, että paljonko haluaisin palata yhteen ja totes se, että ei oo uskonut, että mä olisin miettinyt yhteen paluuta. Totesin sille, että tää on vähän koominen väli kysyä, kun tässä oli just toi muijjakriisi. Sit se lupaili kertoo mulle tulevaisuudessa ihan kaiken ja sit, että me selvitään isoista ja pienistä mäistä yhessä. Se lupas tukee ja auttaa mua parhaansa mukaan. Se katto mua silmiin (laitto ihan tätä varten valot päälle!), puhu mua koko nimellä niinkun kosinnassa ja kysy haluanko ottaa sen takasin ainakin seuraavaks puoleks vuodeks. Mä vaan sit pillitin siinä enkä sanonut sille mitään. En osannut sanoo sille mitään. Voi olla, että sanoin haluavani miettiä asiaa, mutta tästäkään en oo sata varma. Sit ex totes, että no tehään niinkun edellinenkin ½vuotta, että hengataan, mutta ei olla virallisesti yhessä. Taisin mutista vaan jotain "niin"-tapasta.

I guess you forgot about the times that we shared
When I would run my fingers through your hair
Late nights, just holding you in my arms
I don't know how I could do you so wrong 
Aviation - You were my everything

Minäpä viestin sitten kaverin kanssa ja kerroin tosta illasta ja kriiseilin sitä ja mietin. Suurin syy mulla oli siihen, että en halua seurustella, koska en halua taas kämmätä ja tehä samoja virheitä uusiks. En halua aiheuttaa sitä tuskaa toiselle, nähä sitä pettymystä toisen kasvoilla ja elää sen syyllisyyden kanssa. Kaveri sit totes, että jos noi on mun ainoot syyt niin kannattas miettiä uusiks. Mähän mietin sit uusiks ja ex sit heitti mut tutulle viemään joululahjaa. Istuin siinä loppumatkan ihan paineissa ja mietin mitä sanon. Sit just sen tutun talon nurkalla totesin "Mä oon ajatellu, että voitas olla tää ½vuotta virallisesti yhessä". Ex alko hymyileen ja sai sanottua "Vai sellasta oot miettinyt", kun mä jo painelin ovesta ulos. Siinä vaiheessa mä olin vielä vähän epävarma, että ollaanko me virallisesti nyt yhessä, mutta elin uskossa, että ollaanhan me, että ei se mua voi tyrmätä siitä.

Mä vaa kadotin kaiken mitä ennen sussa näin. Mut kiitä itsees, sä onneks aukasit mun silmät
et nää taas sut, sun hymyn ja sun kauniit silmät
Terroristi - Anna anteeksi

No ex sit lähti joululahjaostoksille ja tulikin sieltä joskus. Siinä sit tultiin ex:lle, jossa se sit sano, että se oli nähnyt sen muijjan, kun se muijja halus sittenkin nähä. Siinä vaiheessa meinasin huutaa "HAISTA VITTU minä sun kanssa halua olla kun oot tollanen" ja vähän kadutti, että olin just sanonut, että joo voitas ihan virallisesti olla yhessä. Kadutti viä enemmän siinä kohtaa, kun ex sano, että se muijja oli antanut sille poskisuudelman ja ne oli halannut, mutta empä siitä nostanut meteliä. En mä jaksanut eikä se nyt oikeesti ollut ees niin katastrofaalista, vaikka ne oli ollut tunnin yhessä shoppailemassa. Arvatkaa paljonko toivoin, että joku tuttu olis tullut niitä vastaan? Ihan törkeesti. No sit siinä illan mittaan selvis kuitenkin, että ex vastas myöntävästi kun se mulle kauheesti leperteli ja sano olevansa niin onnellinen mun kanssa yhessä. Tässä hommassa mua ei niinkään ärsyttänyt toi näkeminen eikä poskisuudelma vaan se, että ex sano mulle sen jälkeen kun ne oli nähnyt. Olisin halunnut tietää ennen sitä kun ne näki, että ne näkee, mutta ex sano ajatelleensa kertovan koko jutun kerralla. Paras likkakaveri ymmärsi tuskani heti ja ehotti, että olisin lähtenyt siä käymään, mutta pidettiinkin kriisikeskustelu sitten vasta seuraavana päivänä.

ja muistatko mitä sulle silloin alussa sanosin.
Järki kieltää ja tunteet haluaa et palataa yhteen,
tätä järki tarkoitti, ainoastaa sua se suojelee
Terroristi - Anna anteeksi

Ja mitähän vielä. Otin ex:n kanssa puheeks sen muijjan sit varmaan pe-la yönä ja ex pyysi kauheesti anteeks, että on pilannut mun jouluni, vaikka en tyksikään joulusta. Mää vaan yritin takoo sen päähän, että haluan sen puhuvan mulle, että mun ei tartte arvailla ja tonkia. Sit sen sanomiset meni välillä aivan liikaa ristiin, mutta en jaksanut kun huomauttaa siitä. Sit mietin sille, että oliko tää koko yhteen paluu vaan virhe ja puhuttiin siitä luotanko exään. Ex sano, että ei hän viittis skipata toista just kun sai ystävän mihkä sanoin, että en mä sitä vaadi, mutta en halua, että ex herättelee siinä muijjassa toivoo ("mä oon hitaasti etenevää sorttia vaikka oli minkälaisia tunteita"-lausahdus ei kuullosta kauheen luotaan työntävältä vaan aika toiveikkaalta mun mielestä) ja sanoin, että toivon, että se ei laittas sille joka päivä omatoimisesti viestiä, koska mä olen muijja ja tiedän miten muijjat aattelee ja jos muijjalle laittaa koko ajan ite viestiä niin kyllä siinä usko nousee. Todennäköisesti siis päästiin exän kanssa saman tapaiseen näkemykseen tästä asiasta ja mun ei enää pidä kriiseillä jostain randomista muijjasta.

Välillä ärsyttää, että oon niin tunteellinen ihminen ja reagoin kaikkeen voimakkaasti. Olis helpompi olla sellanen kivi sydämminen ämmä, jonka maailmaa ei hetkauttas mikään. Loppujen lopuks toikin oli ihan turha juttu ja turhaa huutoo mun osalta, mutta kun mä en tiennyt asioista. En mä osaa lukea ajatuksia ja tietää mitä se toinen ajattelee ja haluaa siitä toisesta.

I can't stop ... loving you
Bryan Adams - Please forgive me

Mut tän tekstin seurauksena exä vaihtuu takaisin muotoon jätkä. En vaan viittinyt sitä tähän tekstiin vielä sotkee. En mä tiedä, mutta jotenkin nyt tuntuu vaan niin hyvälle. Ei tartte pelätä, että jos ex löytää toisen, mutta taas se kesä tulee... Ex on sanonut mulle tosi paljon kaikkee kivaa ja merkittävää viikonlopun aikana. En uskonut koskaan ilahtuvani niin paljoin kuin mitä ilahduin siitä, että sinne "Hyvää yötä" perään tuli "kulta rakas". Sitä mä oon niin kaivannut ja nyt kun sen kuulin niin ei ollut itku kaukana. Joku sellanen asia mistä en ennen ees välittänyt, mutta nyt se on niin tärkeetä ja merkittävää.

Mä oon niin onnellinen, että itkettää. Jätkä vaan on yks parhaita asioita mun elämässä. Se on vaan, että pitää ensin hakata päätä seinään ja tajuta se. Pitää seistä siä kuilun reunalla ja todeta siinä reunalla, että ei kannata hypätä, koska on ees yks hyvä asia. Yks maailman parhaita asioita. Mies, joka on mun. Joka rakastaa mua ja jota mäkin rakastan. Joku, joka on antanut mulle kaiken anteeksi ja silti haluaa vielä olla mun kanssa. Se tietää mun kaikki virheeni ja silti se välittää musta. Ehkä tästä voi tulla jotain.

Vaikka se tänään tuntukin taas vähän mulkvistilta, kun jotain tuntu mörköilevän ja jos jotain kysy niin tiuskas takasin. Eipä se sitä välttis tarkottanut, mutta siltä se tuntu, että se tiuskii. Muutenkin se oli ihan mykkä ja tönkkö mörköilijä.

Luukku 24

Se viimeinen eli 24biisi:

Mulle oli alusta asti selvää minkä kappaleen haluan julkaista 24päivä. Yksi elämäni tärkeimmistä kappaleista, jota tulen varmasti arvostamaan vielä vanhana keinuessani kiikkustuolissa terassilla katsellessani auringonlaskua. Tämän kappaleen aikana / takia on monet kyyneleet vieräytetty ja tunnettu tuskaa, aivan mieletöntä kipua ja itseinhoa. Tähän kappaleeseen sisältyy niin paljon muistoja, rakkautta ja aivan helvetisti tuskaa sekä kipua.

Remember when we used to look how sun sets far away?
And how you said: "this is never over"
I believed your every word, and I guess you did too.
But now you're saying: "Hey, let's think this over"

Sonata Arctica - Tallulah

Mä rakastan tätä kappaletta, mutta tähän kiteytyy niin paljon kipua, että mä en pysty kuunteleen tätä kovin usein, koska liian monella kuuntelukerralla alkaa tuleen paskafiilis ja meinaa itku tulla. Muistan kuinka paljon vihaan itteeni ja kuinka paskamaisesti oon tehnyt. Kuinka paljon uskoin itteeni, kuinka paljon pelkäsin, kuinka jouduin ajattelemaan, kuinka jouduin pettymään itteeni ja kuinka helvetisti vihasin itteeni tekojeni jälkeen.

Tähän kappaleeseen kiteytyy se kaikki miksi vihaan jätkäporukoita, vaikka samalla rakastan niitä. Jätkät on niin ihania ja vilpittömiä, mutta mä olen sit ihan hirviö ollut niille välillä. Silti ex ja sen kaverit on pitänyt yhtä, vaikka mä syvästi ihmettelen, että se koko porukka ei oo hajonnut mun takia. Mä tunnen välillä aivan käsittämätöntä vihaa itteeni kohtaan, että mun takia se koko porukka on meinannut hajota. Mä olen meinannut pilata porukan, joka on pitänyt yhtä ala-asteelta. Sit väliin tuli totaali bitchämmä.

Mistähän tässä aloittaisi? Varmaan ihan alusta on paras alkaa. Nimetään vaikka kaikki henkilöhahmot tässä tarinassa. Otathan huomioon, että nimet on aivan hatusta heitetty ja vain sellaisia, että te lukijat saatte selkeemmän kuvan tästä kaaoksesta!:

silloinen paras luokkakaveri (joka sit myöhemmin skippas mut) = best luokkafrendi

silloinen ex eli nykyinen tosi kaukainen kaveri= killinki

silloinen nykyinen eli nykyinen ex = rastiperse

exän kaveri = loistotyyppi.

exän toinen kaveri, joka ei oikeastaan ole kuin sivuhenkilönä tässä tarinassa = herra x (koska joka tarinassa pitää olla mystinen herra x)

Samalla saatte kuulla mun ja exän tarinan alkua.

Alussa best luokkafrendin kanssa katteltiin meijjän mielestä koulun kahta parhaan näköstä jätkää - rastipersettä ja loistotyyppiä. Kaikki lähti siitä, että vaan selitettiin niistä ihan onnessamme ja rastiperse oli valittu best luokkafrendin jätkäks ja mulle oli sit varattu loistotyyppi. Tosin tässä kohtaa tarinaa matkaan tuli pienoinen mutka, koska kumpikaan ei uskonut kummallakaan olevan mitään mahdollisuuksia kumpaankaan. Oltiin best luokkafrendin kanssa kunnon stalkkereita ja koulussa kytättiin aivan kympillä ja sit seisoskeltiin aina niitten takana tai jossain lähellä, että pystyttiin kyttään sekä aina muistettiin selittää niistä jotain enemmän ja vähemmän tosissaan.

You take my hand and pull me next to you, so close to you
I have a feeling you don't have the words
I found one for you, kiss your cheek, say bye, and walk away
Don't look back cause I am crying

Sonata Arctica - Tallulah

 Saatiin best luokkafrendin kanssa loistoidea! Kysytään killingiltä, että onko sillä rastiperseen tai loistotyypin meseosotetta, että voitas ottaa yhteyttä. No killinki totesi, että eipä löydy, mutta myöhemmin sit meseteltiin ja se perkele oli valehdellut meille. Tosin vahingossa, mutta sitä ei huomioitu! Killinki hihkas "Aa kato rastiperse tuli meseen". Voi sitä huudon määrää "SÄHÄN SANOIT, ETTÄ SULLA EI OO SEN OSOTETTA!" no sen jälkeen sitten saatiinkin rastiperseen osote ja iski kriisi kumpi sen lisää. No minäpä rohkeana nuorena naisena lisäsin sen ja käskin sen lisätä best luokkafrendinkin. Siinä menikin iloisesti joululoma ja monet muut illat, kun juteltiin joko kolmisteen, kaksin tai sit neljäntenä pyöränä oli killinki.

Jonain kauniina iltana sit puhuin rastiperseen kanssa kaksin ja lupasin lähtee heittään sen ikkunaa lumipallo (AH kuinka romanttista). Olin just tullut suihkusta, hiukset aivan märkinä ja pakkasta varmaan 25astetta. Mikähän oliskaan sen parempi idea kun kävellä joku 8kilometriä yhteensä, että pääsi sinne ja takas kotio? Koko matkan puhuin best luokkafrendin kanssa ja se koko ajan kannusti mua, että rastiperse kuitenkin tykkää musta ja tän sain kuulla joka keskustelussa best luokkafrendiltä. Tosin musta näin jälkeen päin on alkanut tuntumaan, että vaikka se mua kuinka kannustikin, niin se olis halunnut sen ite ja tän takia meijjän välit hajos varmaan tai sen takia se alko skippaan mua, että oli niin kateellinen. Tosin, ei se sitä mulle koskaan sanonut ja kanta oli tyyliin "ota sä se, en mä sitä halua". Ei voi tietää.

Kävimpä siinä sitten heittämässä lumipallon ja jonkun aikaa juteltiin elämämme ensimmäisen kerran kasvotusten. Sit kävin siä joskus myöhemmin, mutta sisälle asti en mennyt alkuun ollenkaan. Kävin vaan ja lähin meneen. Joskus sit pääsin sisälle astin ja 2kk hengattiin keskenämme aina silloin tällöin iltasin ja sit sovittiin, että aletaan seurusteleen. Jotain, mitä en olis ikinä uskonut. En olis ikinä uskonut, että niin hyvännäkönen jätkä kiinnostuis musta. Tosin nyt rastiperse näyttää ihan järkyttävältä armeijakampauksessaan, mutta ehkä toivun.

I remember little things, you hardly ever do
Tell me why, I don't know why it's over
I remember shooting stars, the walk we took that night
I hope your wish came true, mine betrayed me
Sonata Arctica - Tallulah 

No sit kun oli alettu seurusteleen niin se olin minä aina, joka sanoi "Sähän olet kavereittes kanssa, koska jos me joskus erotaan niin sulla ei ole ketään". Niillä oli joku päivä millon ne aina henkas rastiperseellä ja se oli ehdottomasti sellanen asia mitä mä halusin arvostaa, koska en halunnut, että ex jää tyhjän päälle, jos erotaan. Rastiperse oli kyl kovasti sitä mieltä, että haluais olla mun kanssa, mutta minäpä pidin pääni ja omin itelleni ihan oman päivän.

Taidettiin jotain vajaa ½vuotta olla sillain, että en kauheemmin ollut sen kavereitten kanssa ja hyvä, jos koulussa ees tervehdittiin. Sovittiin sit rastiperseen kanssa, että mä tuun sinne kun sen kaverit oli siellä ja aloin olemaan siä sit aina silloin tällöin, kun sen kaveritkin. Olin ihan varma, että loistotyyppi vihaa mua, koska se ei puhunut mulle. Tosin olin myös ihan varma, että herra x ei oo erityisen viehättynyt mun seurasta, mutta enemmän se musta piti kuin loistotyyppi. WRONG! Tää on mun elämäni paskimmin tulkittu ihmis-suhdekiemura ja ihan mettään menin. Tosin mulla kävi ihan vähän mielessä (tai sitten muistan väärin), että siinä saattas olla jotain.

You let my hand go, and you fake a smile for me,
I have a feeling you don't know what to do.
I look deep in your eyes, hesitate a while...
Why are you crying?
Sonata Arctica - Tallulah

Joku kerta sit lähin loistotyypin kanssa samaan aikaan rastiperseeltä. Käveltiin ja jotain siinä sitten höpöttelin normaaliin tapaani, koska joskus vaivaantunut hiljaisuus on ihan hirveetä. Siinä se sit sano, että on ollut musta mustasukkanen rastiperseelle. Jäädyin ja sen jälkeen aloinkin hengaamaan sen kanssa vähän enemmän ja puhumaankin sen kanssa. Tässä kohtaa tein virheen, olis pitänyt vaan antaa olla, mutta sehän oli se kumpaa olin oikeestaan enemmän kattellut alkuun, mutta elin uskossa, että mulla ei olis mitään shäänssiä siihen.

Mä pyörin niitten välillä. Mä en tiennyt yhtään mitä halusin. Mä aloin uskomaan, että haluan alkaa loistotyypin kanssa, koska rastiperseen kanssa oli tainnut olla just jotain huonompaa aikakautta. Mä sanoinkin loistotyypille jotain, että nyt vaan enää pitäs kertoo rastiperseelle, että skippaan sen. En tiedä mikä tuli, mutta tulin järkiini, että en halunnut olla se tyyppi, joka pilais niiden ystävyyden valittemalla toisen. Illasta sit keräsin itteni ja kerroin, että en mä vittu vaan pysty tekeen sitä rastiperseelle. Mä hajotin loistotyypin. Se olis antanut ystäyvyytensä siitä, että mä olisin alkanut sen kanssa. Se halus mut enemmän kuin mitään muuta silloin. Se rakastu muhun ja mä rikoin sen kuin peilin, johon heitetään kivellä.

I see you walking hand in hand, with long-haired drummer of the band.
In love with her or so it seems, he's dancing with my beauty queen.
Sonata Arctica - Tallulah

Mä muistan sen seuraavan päivän ja musta ei oo ikinä tuntunut niin pahalta nähdä ketään ihmistä. Menin kaheksas kouluun tai oikeestaan olin jo varmaan viiden maissa hereillä. En nukkunut kunnolla. Mietin vaan, että olinko tehnyt oikeen päätöksen. Mä tunsin itteni olevan kuollut. Mä en edes halua tietää kuinka pahalta loistotyypistä tuntu, koska musta tuntu vähintään siltä kuin olisin tappanut jonkun ihmisen, vaikka en nyt tiedäkään miltä se tuntuu. Mut tosiaan se tunti kesti 8-9 ja kun kävelin sieltä pois niin eka ihminen jonka näin, oli loistotyyppi. Se näytti siltä kuin siltä olis viety kaikki, koko elämä. Se näytti siltä, että se vois koska tahansa kuolla siihen tuskaansa. Se oli hirveetä. Oli hirveetä tietää, että oli aiheuttanut sen tuskan jollekin.

Don't even dare to say you hi, still swallowing the goodbye
But I know the feelings still alive, still alive
Sonata Arctica - Tallulah

Siitäpä kipitin sitten "iloisin mielin" musiikin tunnille, jossa yritettiin valita joulujuhlakappaletta. Kokeiltiin Sonata Arctican Tallulahia, jota olin kuunnellut sen koko ajan, kun en tiennyt mitä teen ja kumman valittisin. Mä kuuntelin sitä pakonomaisesti koko ajan, itkin sen aikana ja olin valmis vetämään ranteet auki. En kuunnellut mitään muuta. Vaan Tallulahia, koska se oli jotenkin niin kuvaava. Voin kertoa, että empä montaa sekunttia siellä musiikin tunnilla pysynyt, kun lähdin ihan porussa vessaan. Olin saanut loistotyypiltä "rakkauskirjeen" jossa oli kaikki se tuska minkä aiheutin sille. Luin sitä samalla kun itkin siellä vessassa. Niin paljon kyyneliä ja tosi pahasti tapettu unelma. Mulla on vieläkin se kirje tallella ja itken aina, kun luen sen. Se on niin täynnä tunnetta ja mä ihmettelen, että loistotyyppi haluaa enää ees puhua mulle.

Mun oli tosi vaikee päästää irti loistotyypistä. Se tilanne on oikeesti yks mun elämäni hirveimpiä. Se päätös oli mulle aivan helvetin vaikee. Mä olin nuori. Mä olin sekaisin. Mä olin rakastunut, mutta en enää tiennyt kehenkä. Mä en halunnut olla se saatanan paskamainen ämmä, joka rikko niitten ystävyyden. Rastiperse anto anteeks ja ne jatko ystävyyttä, mutta muistan kuinka vaikeeta se oli niille.

I lost my patience once, so do you punish me now?
I'll always love you, no matter what you do.
Sonata Arctica - Tallulah

Istuttiin joku kerta ruokalassa kolmisin ja siinä oli yks meille kaikille vieras tyttö. Se oli lähes heti sen jälkeen kun rastiperse sai tietää kuka se jätkä oli, mutta musta se oli myös sen jälkeen, kun ilmotin, että en voi tehä sitä rastiperseelle (miksi musta tuntuu, että rastiperse olis ansainnut vähän kauniimman nimen tässä tarinassa?). Niitten kahen inho / kateus toisiaan kohtaan oli melkein käsin kosketeltava. Ne ei kumpikaan puhunut toisilleen, kun mä sit sanoin, että purkakaa nyt toisillenne sitä ja ns "unohdettiin" vaan se samassa pöydässä istunut tyttö. Voin vaan kuvitella kuinka mitättömästä siitä on tuntunut. Sit ne puhu toisilleen ja sen jälkeen niitten välit taiskin alkaa parantua.

Tän kaiken härdellin keskellä oli koulukuvaus, luokkakaverin riitelyä puiva keskustelu ja mun ensimmäinen psykologikäynti viiltelyn takia. Samalla yritin selvitä siitä, että mulla ei ollut luokalla ketään kavereita. Sinne joulujuhlaan valittiin Tallulah. Laulu, joka repi mun sydämeni rinnasta ja muistutti mua kaikesta eikä silloin tapahtuneesta ollut varmaan edes kunnolla kuukautta. Voitte kuvitella kuinka vaikeeta oli joka musiikin tunti vaan harjoitella kappaletta, johonka kiteytyi kaikki tuska. Sit se tunne oli hirveä, kun sen joutu vielä esittämään ja loistotyyppi istu samassa salissa. Se teki niin vaikeeta.

I'll win you back for me if you give me a chance,
but there is one thing you must understand...
Sonata Arctica - Tallulah

Vielä nykyäänkin mun tekee vaikeeta muistella tota aikaa (tätäkin kirjoittaessa itkin ja itken edelleen) ja mä kadun sitä, että mä herätin loistotyypissä toivoo. Tosin silloin kun sanoin sille, että haluun olla sen kanssa, uskoin siihen itekin. Silloin olin sitä mieltä, mutta illalla en enää pystynyt tekemään sitä. Rastiperse pyöri itse säälissä ja oli vähän sitä mieltä, että hänellä ei ollut syytä elää. Mä en halunnut ottaa riskiä vielä siitä, että se olis tehnyt itelleen jotain mun takia.

Tää on sellanen päätös mistä mä en oo vielä tähän päiväänkään asti päässyt täyteen selvyyteen, että teinkö oikein. Mä melkein uskon, että tein oikeen päätöksen, mutta mulla meni tosi pitkään uskoo siihen, että tein oikeen päätöksen. Ja niinkun huomaatte niin välillä vieläkin mietin oliko se oikee päätös. Tää olis saattanut olla mun elämäni käännekohta. Se olis voinut muuttaa kaiken. Mä olisin voinut tuhota ehkä parhaan ystävyyden ikinä, joka on kestänyt niin paljon.

Tallulah, It's easier to live alone than fear the time it's over.
Tallulah, find the words and talk to me, oh,
Tallulah, this could be...
Sonata Arctica - Tallulah

Kokemuksena tää kasvatti mua aivan helvetisti. Vanhennuin kerta heitolla monta vuotta, vaikka en mä nyt mikään ihan kakara silloinkaan ollut. Tässä sen näki, että ei oikeesti oo hienoo, jos kaks ihmistä rakastaa enemmän kuin koko sydämmestään ja on valmis antamaan kaikkensa. Ei se oo mikään prinsessasatu vaan helvetin kipeetä tekevä kokemus. Ihan kun loputtomasti miekan iskuja. Mä olisin toivonut, että joku muu olis päättänyt mun puolestani siinä. Vaikka joku ylempi taho iskenyt salaman muhun, johka olisin kuollut, koska se oli oikeesti niin vaikeeta. Mä kadun edelleen sitä, että aiheutin niin paljon pahaa niin pienessä ajassa.

Tallulah on oikeasti kaunis kappale. Todella kauniit sanat ja musiikki on ihana. Rakastaisin tätä vielä enemmän, jos sen rakastaminen ei tekisi niin kipeää. Tämä saattaisi olla paras kappale maailmassa, mutta se sattuisi liikaa. Toivon, että te saatte tästä tekstistä kiinni sen tunteen mikä minullakin on ollut. Toivon, että te kuuntelette edes kerran tämän kauniin kappaleen ja mietitte, että mitä te olisitte voinut tehdä toisin elämänne rakkauden suhteen.

Luukku 23

Yksi yö jouluun! 24-1= 23biisi:
So close, no matter how far
Couldn't be much more from the heart
Forever trusting who we are
No, nothing else matters
Metallica - Nothing else matters

Tämä kappale kulkee käsi kädessä huomisen kappaleen kanssa. Tää merkittee mulle niin paljon. Tässä on myös samanlaista tunnetta ja jotenkin samanlaista tuskaa liittyen huomiseen kappaleeseen, jonka kanssa kerronkin teille koko tarinan. Kaikkien muistojen lisäksi tää on myös kaunis kappale. Tää vaan on yksinkertaisesti Metallican paras biisi.

Luukku 22

Biisi 22:

Kauneutes sun kertoisin
ja luvan jos saisin
sun kyynelees kuivaisin
Juha Tapio - Haaveilija

Tälle päivälle oli vaikea valita kappale, koska tää on mulle ns. viimeinen luukku. Oon tehnyt luukkuni niin epämääräsessä järjestyksessä pomppien, että 23 & 24 päivän luukut oli valmiita ennen tätä luukkua. Päätös oli vaikea, koska vielä olis monta hyvää kappaletta minkä haluaisin esitellä! Sitten keksin!

Odotin sua ennen kuin
sä tiesit musta mitään
Juha Tapio - Haaveilija

Joku esittäjä, jota en ollut vielä esitellyt. Joku jonka sekoitan hyvin helposti Olavi Uusivirtaan. Juha Tapio! Mä tykkään Juha Tapion kahdesta biisistä aivan ylitse muiden - haaveilija & ohikiitävää. Toki hällä on muitakin hyviä kappaleita, mutta nuo on musta aivan parhaat. Ehkä biisien välille toivoisin vähän erilaisuutta, että ne ei olis niin helposti sekotettavissa, mutta muuten tosi kivoja biisejä!

Luukku 21

Luukku 21:

kunnes ero meidät erotti luotani lähdit
ei se todellakaan enää ollut samanlaista
vaan eron jälkee elämä on pelkkää painajaista
Mc Mane - Viimeinen kerta

Mainitsin tavoitteekseni 19-luukussa, että mahdollisimman monen eri esittäjän kappaleita, mutta koska Mc Manen tiptap ei ole se paras Mc Manen kappale niin pitäähän sitä heti seuraavana päivänä tehdä eri esitelmä eri kappaleesta! Mc Manella on tosi paljon hyviä kappaleita, mutta ne herkkikselle sopivat nyyhkybiisit pitää vain löytää. Toki on välillä piristävää kuunnella jotain "aivot narikkaan"-tyylistä musiikkia, esimerkiksi Mc Manen Ulkomaille tai Kunhan kalja virtaa, mutta kyl ne nyyhkybiisit vaan voittaa aika usein.

Tää loppusuora oli aivan liian kamalaa,
Jouduin yksin pimeässä mun laukkuni pakkaamaa
Mc Mane - Viimeinen kerta

Kuuntelin tätä joskus ihan pakonomaisesti vaikka kuinka monta kertaa istuessani koneella. Äiti sitten totesi mulle "Miksi se ei sytyttänyt valoja?", kun edellä oleva kohta on kappaleessa. Se latisti hetkeks tän biisin hienoutta, mutta kyllä se taas puski pinnalle. Hyvä etten kiljunut kun yhessä kohtaa tää biisi katos youtubesta! Mut sit se tuli takas ja pystyin jatkaan popittelua. Tää on kaunis ja hyvä kappale kera kauniiden sanojen. Tää on yks niitä kappaleita mitä popitin ex:n ja mun eron alku aikana.

Mut nyt on taas pakko purkaa. Itseasiassa en saanut ees tän takia nukuttua. Mua vaan niin häirittee toi muijja mistä ex puhu tai puhu kerran, johka asia sitten jäikin enkä oikeestaan saanut mihkään ees selvennystä.

Mä vaan oon vittu porannut silmiä päästäni jotain 1½h. Jumitin vessassa hyvän tovin ja ex tuli kysyyn onko kaikki ok "joo joo". Sit se kun menin takas nukkuun niin kysy, että onko migreeni tai joku muu sellanen "ei". Sit se kysy onko huono olo "joo on". Missään kohtaa en vaan saanut suutani auki, että tää on sitä henkisen puolen vitun pahaa oloo, johka haluaisin kuolla. Haukoin henkeeni, niiskutin ja valutin kyyneleitä, jotka tuntu osuvan patjaan kuin joku räjähtävä pommi. Ex sit kysy, että onks kaikki hyvin tai jotain mikä sulla on tyylistä. Haukoin vaan henkeeni hetken ja tärisin itkusta, kunnes sain soperrettua oikein sarkastisesti "Varmaan flunssa". Sen piti olla vaan läppä ja sit ex ottikin sen ihan tosissaan, joten en vaan lähtenyt korjailemaan. En mä pystynyt. En mä pystynyt sanoon, että mua häirittee ihan vitusti se muijja. Sit ex vaan nukahti ja mä siirryin poraan eka vessaan, menin takas tarkistaan nukkuuks se ja tulin dataan. Pakko mun on johkin tää purkaa.

Kunnes kuolen ja vajoan mä kauas pilvii
ja sit ku jossai vaiheessa rakkaus kuolee
Nii monella ei olisi edes enää syytä huolee
Mc Mane - Viimeinen kerta

Sit oon koko päivän ollut ihan sika itkuherkkä ja maannut peiton alla piilossa, kun vähän väliä on kyynel vierinyt poskella. Ei tässä oo kun viikko tai aivan max. 2, kun mietin, että vois kysyä ex:ltä, että oltasko sittenkin yhessä ees tää puolivuotta ihan virallisesti ja katteltas, että miten homma lähtis toimiin kaukosuhteena, mutta en kysynyt. Toki viel ei varmaan olis liian myöhästä, mutta en mä vittu kysy. Kuullostaakin tuhoon tuomitulta idealta.

Mä en oo taas pitkään aikaan viillelly, mutta tänään oli pakko. Ekalla kerralla kun lähin nukkumasta jumittaan vessaan niin halusin viillellä, mutta tarkotus ei ollut. Pääsin keittiön ohi ja jätin veitset sinne. En mä halua viillellä. Itkin siä lähes suoraa huutoo ja keräsin elämääni siellä. Sit näen siellä sakset. Ne oikeen loisti sieltä hyllystä ja kutsu mua. Siellä oli niin paljon kaikkee romua, että mun ei olis millään järjellä pitänyt nähä niitä, mutta siellä ne mulle vilkutti. En mä viiltänyt kun kolme kertaa eikä ne jäljet ees vuotanut kunnolla verta. Ei mua silleen toi muijja häiritti (häiritteepäs), mutta se kun ex ei puhu siitä mulle. Se on jotenkin salamyhkänen sen suhteen.

Mä oon yrittänyt olla ajattelematta sitä muijjaa, mutta en vaan pysty. Mä oon onnellinen tasan sen siunatun sekunnin kun puhun jotain eli tosi vähän aikaa, koska tänäänkään (vai pitäiskö sanoa eilen) en oo kauheemmin ees puhunut. Muuten mun ajatukset vaan kiertää sen muijjan ympärillä ja mulla on tyyliin sata kysymystä siitä. Mul oli kivaa ex:n kans, kun vähän peuhattiin, mutta sit se vaan muijja iski jostain mun ajatuksiin kun salama kirkkaalta taivaalta ja tönin ex:n pois mun läheltä. Harvinaista sinäänsä, että mulla oli koulussa kivaa, mutta kun pääsin pois sieltä niin ajatukset alko taas kiertään sitä muijjaa.

Vittu mä olen säälittävä. Haluan kuolla.

Luukku 20

Enää neljä päivää jouluun eli 20biisi:

Joka tuli kertoon Joulusta se on yksi vale
Niinku on joulupukkikin iso läski mies
Ne on vanhemmat jotka lahjat kuusen alle vie
Mc Mane - Tiptap

Yleisesti ottaen en tykkää joululauluista ja siinä sivussa en sitten joulustakaan. Mut tässä on sitä jotain mitä tykkään soittaa jouluna ja kenties muinakin vuoden aikoina! Jaksan soittaa tätä joulun tienoilla siihen asti ja vähän pisempäänkin, että muut repii hiuksia päästään. Saatan hyvällä mielellä soittaa useamman päivän vain tätä kappaletta "hyvällä joulufiiliksellä". Ehkä fiilis ei ole niin jouluinen, mutta tätä biisiä on vaan niin kiva soittaa! Varsinkin jouluna.

Poltetaan röökii ja, naisia hiplaan
Toinen toistaan on, kuumempaa kissaa
Otetaa vaa vinettoo ja jalat vetää siksak
Mc Mane - Tiptap

Suosittelen lämpöisesti, mutta en ehkä millekään kovin tosikoille. Tääkin saattaa joillekin olla sellanen kappale mikä pitää himopopituksella soittaa hyväksy, mutta kannattaa kuunnella ihan silläkin uhalla, että talon vanhukset ei kilju riemusta jouluaattona.

Mutta kylläpäs on masentavaa kirjoittaa tähän muutaman ainokaisen iloisen biisin joukkoon ahdistuksesta. Mä tiedän, että reagoin aika herkästi, jos ex puhuu muijjista. Niin oli seurustelunkin aikana, tosin silloin yleensä pidin turpani kiinni asiasta myös täällä blogin puolella tai ainakin niin muistan. Tosin tää on ehkä myös niitä hetkiä, kun pitäs pitää päänsä kiinni myös täällä. Sain just tehtyä kaverin kanssa sovinnonkin ja sitten vielä perään joudun myöntämään olleeni väärässä, että lällänlää vaan mulle.

En tiä, mutta kirpas kyl ihan vitun syvältä, kun ex sano puhuneensa yhen muijjan kanssa ja että ne on vaihtanut numerot. Tosin se saatto jotenkin etäsesti mainita (tai painottaa), että ei halua siitä kun kaverin yms (alkuun ainakin). Mut joo plääh. Sai taas ajattelemaan ja pyörittelemään, että pitäskö vaan antaa olla. Jos laihdutuskuurinsa (alkaapa tammikuun puolella) kanssa samaan syssyyn laittas sitten syrjäytymisen suurimmasta osasta kavereistaan. Ehkä olis parempi erkaantua ennen kuin sillon kun kuulee, että ajateltiin kokeilla yhdessä oloo yms. Vois olla helpompi pala purtavaks.

Ai niin. Eräs tuttava totesi yks päivä "Sähän oot lihonut. Etkös ookkiin? Oot muuttunut niin paljon." Isä siihen totes jotain, että toi huppari sen tekee, joka lämmitti mieltä, koska sekin heitti jokunen aika sitten läppää mun painosta. Tosin sitäkään tuttua en ollut nähnyt vähintään kolmeen vuoteen, joten ei ehkä mikään ihme, että olin muuttunut. Ex ja kaveri sit sano eilen "Sähän oot laihtunut". No en varmasti oo, oon kattonut vaan, että oon lihonut. Kaverille sen saatto tehä se, että mulla oli vaan t-paita ja takki eikä sitä normaalia eli huppari siellä välissä. Ex:n silmistä en tiedä mikä sillä heitti.

Mut nyt mä lupaan itselleni pitää siitä laihdutuskuurista kiinni. Mä oikeasti haluan pudottaa painoa (niinkuin 11011d313563533muuutakin kertaa) ja mä aijjon pystyä siihen. Mut vasta joulun jälkeen. Oon tätä miettinyt niin paljon ja mä haluan laihtua. Jos porukka alkaa tolleen heitteleen niin halua ihan varmasti ja erityisesti se terveydenhoitaja. Toki voisin ulkonäöstäni kertoo sen verran, että mahun suurimpaan osaan s-koon vaatteista, mutta tykkään käyttää m- & l-koon vaatteita, koska ne on musta mukavempia. Kokoa on ehkä sellainen 160cm ja painoo varmaan (60-)65kg(-70kg). Vaakahan ei mun lähimpiä ystäviä ole, koska meinaa tulla sen asteiset ahistukset kun kattoo, että paino on noussut kilon. Tarkotus olis saada paino alle 60kg oli se paino sitten mitä tahansa tällä hetkellä.

Luukku 19

Luukku 19:

Ja ku aloillani en voi olla jos on viinaa,
silloin sanat siirtyy nyrkkiin nopeest ku viimaa.
Antaisit vielä mahdollisuuden, älä päästä irti,
mä tiedän et sä rakastat silti
Harhakuvitelma - Viimeinen kerta

Mä olen yrittänyt panostaa, että heittäisin mahdollisimman paljon eri esittäjien kappaleita, koska mulla on kuitenkin useampi esittäjä (vaikka esittäjien takia / ansiosta en musiikkia kuuntelekaan) jolta saatan kuunnella useampaa kappaletta. Harhakuvitelma on yksi näitä esittäjiä, jolla on tosi monia hyviä kappaleita, mutta mun mielestä tämä & Kuiskaus on ehdottomasti yhdet parhaimmista mitä häneltä löytyy. Vaikka ensimmäisenä julkaisinkin joulukalenterissani Harhakuvitelman "Pelkkää unelmaa"-kappaleen.

Mä en ikinä löis sua, kultapieni,
kun on pimeää olet valaissut tieni.
Harhakuvitelma - Viimeinen kerta

Sama vanha virsi toistuu "Kauniit sanat, hyvä musiikki ja plaa plaa"-tyylisesti tämänkin kappaleen kohdalla. Mutta mitä sitä voi muuta sanoa, kun se vaan on niin? Jotenkin ihanan pehmeä ja hempeä kappale, mutta sanat tuo oman kovuutensa tähän.

Luukku 18

Biisi 18:

If I was so bad, so horrible, why are you so sad, it's over.
If I was so bad, so horrible, why are you so sad, that it's over.

Nearest the Positive - Merriam Webster Aint Got Nothin' On Me

Voisi olettaa, että tämä kappale on kaikkea mitä mä vihaan, mutta mä tykkään tästä, koska tää ei ole kokonaan käsittämätöntä huutoa, josta ei saa mitään selvää. Tässä on kivat sanat ja omalla kamalalla tavallaan tää on kaunis. Tää on yks niitä kappaleita mistä en alkuun tykännyt lähes yhtään, mutta vahingossa olen jäänyt popittamaan useamman kerran peräkkäin. Sitten siitä on tullut hyvä ja nykyään tämä(kin) on yksi mun lempikappaleita!

Mä olen harvinaisen tyytyväinen itseeni. Mä olen tänään saanut jotain aikaiseksi ja eilen jopa sain luettua biologiaa yo-kirjoituksiin sekä tein jonkun verran risteytyskaavioita. Autoin tänään porukoita ruuan teossa, kävin sukuloimassa, siivosin, paketoin joululahjoja ja sain tehtyä viimeisenkin luukun joulukalenteriini tänään valmiiksi! Enää ei tarvitse miettiä, että APUA sen ja sen päivän luukku on tekemättä.

Mut tässä hyvässä fiiliksessä on varjo koskien kaveria. No ehkä yritän olla sen antamatta häiritä!

Luukku 17

Biisi 17:

Hyvää yörä vanha frendi näe parempia unia
Mä istun himas katsellen vanhoi valokuvia
Muistokansioon sun valokuvat kerään
Sä nukut vieläkin kun mä uuteen aamuun herään
Steen1 - Jarden träkki

Tää koskettaa mua tosi syvästi. En muista kuuntelinko tätä jo silloin kun paras luokkakaveri kuoli, mutta oon tän yhdistänyt siihen ekasta kuuntelukerrasta asti. En voi kuunnella tätä ajattelematta sitä kaveria, mutta silti haluan kuunnella tätä, vaikka se sattuukin. Tää on kaunis, tässä on kauniit sanat ja tää on vaan jotenkin aivan ihana. Varmasti se myös tekee tästä mulle merkityksellisen, että oon tässä niin tunteella mukana.

Luukku 16

Biisi sixteen!

I do not want to be afraid
I do not want to die inside just to breathe in
I'm tired of feeling so numb
Relief exists I find it when
I am cut
Plumb - Cut

Tämän laulun löysin aivan vahingossa etsiessäni taas kerran liramasta, jotain sanotuksia tekstiin. Kappale löytyy ensimmäisen kerran blogista, kun käsittelin viiltelyä vähän laajemmassa mittakaavassa. Sit mä vaan aloin kuuntelemaan tätä, koska tää osuu muhun jotenkin. Tykkään tästä. Tää on kaunis. Tässä on nätti musiikki ja hyvä laulu sekä muhun iskevät sanat.

Viikko sitten lauantai-ilta oli vaikea ilta eikä se sunnuntai-aamukaan mikään helpoin ollut, mutta eilinen vei niistäkin voiton. Aloin rähjään kaverin kanssa, koska mä en vaan kykene hyväksymään tätä tekoo, vaikka kaiken muunkin oon siltä sulattanut. Musta vaan on väärin jättää kaveri sanomatta sille mitään. Mulle on tehty niin ja tiedän, että se on perseestä, joten jotenkin mua kypsytti tää aika rajusti ja edelleen ärsyttää. Ei tää varmaan haittais mua niin paljon, jos tää ei millään tavalla osuis muhun, mutta kun osuu. Eilen oli pitkästä aikaa sellanen olo, että nyt haluan ihan varmasti viillellä. Kiitos saamattomuuteni en jaksanut liikkua sängystä hakemaan saksia ja kiitos itseni oon saanut tiputettua kynsisakseni sinne seinän väliin missä ne edelleen on.

If you would just look me in the eye
I feel alone here and cold here
Though I don't want to die
Plumb - Cut

Mä painin eilen ajatuksen kanssa, että haluanko oikeesti olla ihmisen ystävä, joka voi tehä noin, koska se on musta vaan niin väärin. Mä oon sulattanut sen suhteen niin paljon ja pyrkinyt hyväksymään kaiken mahollisen, mutta jotenkin tää ei vaan oo sellanen juttu minkä haluan hyväksyä. Mä en tykkää muiden juomisesta, mua ahdistaa muiden juominen ja muiden juominen on johtanut mut parikin kertaa viiltelyyn ja kauheeseen ahdistukseen. En mä silti skippaa mun ystäviä sen takia, että ne juo. En halua eikä mulla olis varaa tiputtaa niitä. Mulla ei oo sellasia "puolikavereita" (= ihmisiä joittenka kanssa esim vaan hengaa / ryyppää puhumatta mitään). Mul on koulussa YKS "melkein kunnollinen koulukaveri" ja kaks sellasta, jonka kanssa voin puhua ja viettää aikaa koulussa, mutta mua kuitenkin välillä epäilyttää niiden seurassa ihan hirveesti. Näitten kolmen lisäks mulla on jätkät ja paras likkakaveri. Ei muita. Ei ketään muita, joittenka kanssa saattaisin ees sillon tällön viettää aikaa. Noistakin jätkiä nään suurimmaks osaks vaan ex:llä ja parasta likkakaveria sit sillon tällön.

Mä en ymmärrä tota kaveria. Parempi olla mulle sitten valittamatta, että ei oo kavereita ja tuntuu yksinäiseltä, jos ei kerta pysty / halua pitää välejään kunnossa. Mulla on edelleen palavasti sellanen tunne, että mäkään en kohta halua pitää välejäni kunnossa ihmiseen, joka pystyy vaan skippaan jonkun, koska se muistuttaa mua niin paljon siitä mun yläasteaikasesta kaverista, joka skippas mut, vaikka oltiin tyyliin paita ja perse. Mulla vaan ei todellakaan oo tapana jättää kavereita, vaikka olis mikä, mutta tää jotenkin vaan tuntuu niin pahalle ja ihan vitun käsittämättömälle. Miksi mä haluaisin olla ihmisen ystävä, joka vois tehä saman koska tahansa mulle? En kyllä oikeestaan usko siihen, mutta aina on se pieni mahdollisuus, koska jos se pystyy tekeen sen jollekin niin saman se voi tehä mullekin.

Keskusteltiin myös musta ja ex:stä, josta oikeastaan koko riita lähtikin. Sama mikä sunnuntaina eli mä en vaan ymmärrä tota. "Entä jos ex löytää toisen"-tyylinen lausahduskin tuli heitettyä ilmoille sen suunnalta. En jaksa uskoo, että se muuttas mitään sen radikaalimmin. Mä tiedän, että ens syksynä en tuu näkeen exää oikeastaan enää ollenkaan, koska ollaan varmaan eri puolilla Suomea. Toki joo paskaltahan se tuntus, mutta niin tuntuu niin moni muukin asia tässä elämässä. Jos se nyt keväällä löytää elämänsä rakkauden niin ei voi mitään. Sit jään rannalle ruikuttaan ja oleen vielä enemmän yksi kuin mitä ennen.

Tiivistetysti: perkele, mutta empä viillellyt!

Luukku 15

Biisi viisitoista:

I payed for the murder before they determined the sex
Choosing our life over your life meant your death
Flipsyde - Happy birthday

Joskus aikaa ennen ajanlaskua sain yhden nettitutun, joka oli kosketuksissa abortin kanssa, hän kuunteli tätä ja vinkkasi mulle. Mä olen joskus ennen sitäkin kuullut tän kappaleen, mutta en koskaan ollut himopopittanut sitä aiemmin. Sit aloin kuuntelemaan tätä ja kyllä sitä muutama kyynel taisi tulla vieritettyä, kun kuunteli ajatuksella sanoja. Jotenkin todella kaunis ja koskettavat sanat.

I've got a millon excuses to why you died
Bet the people got their own reasons for homicide
Flipsyde - Happy birthday

Mä olen joutunut useampaan otteeseen miettimään aborttia, koska mun kroppa on ihan hirveä ja mulla on kamalan epäsäännölliset menkat enkä halua lisää pillereitä enkä varsinkaan sellaisia, jotka pitäisi muistaa syödä ajallaan. Viimeksi tänä aamuna kun tein raskaustestin. Kauhulla odotin kolme minuuttia testin tulosta. Jos menkat on sellasen 2½kk myöhässä niin olin ihan varma, että oon raskaana, mutta ainakin raskaustestin tulos oli negatiivinen eli eipä pitäisi olla pientä vauvaa mahassa. Hui mikä ajatus... Lapsi. Toisaalta aina on pieni tsäänssi, että se tulos on väärä, mutta nyt voin pari päivää lohduttaa itseäni, että en oo raskaana ja tehdä jossain kohtaa taas uuden testin tai vaihtoehtoisesti soittaa saman tien lääkäriin, koska munkaan menkat ei oo yli 2kuukautta myöhässä. Ja kaikista ihmeellisintä on se, että kropalla ei oo mitään syytä (esimerkiksi stressi) jonka takia pitäs ees olla myöhässä.

Ihanaa olla nainen. En kyllä voi sanoo, että ton raskaustestin myötä olis pyörähtänyt mikään kivi sydämmeltä. Epäilyttää aivan liikaa. Mut ehkä ees kouluterveydenhoitaja olis kova sana?

Luukku 14

Biisi neljätoista:

Aika on opettaja mut se oppilaansa tappaa
Tien nimi on loppu ja siitä vaan saa matkaa
Ja vaan saamatta kolhuja omaan nahkaan
Ystävä on ainoa auttava käsi, joka vastaa
Kymppilinja - Tie pois kivust

Koska mulla ei yksinkertaisesti ole aikaa kertoa sen paremmin tästä kappaleesta niin tiivistän ajatukseni lauseeseen: aivan huippu ja vielä paremmat sanat!

Luukku 13

Biisi t-hirteen:

Meillä on maailma ja tuulet sen
Sinulle laulan ja sinä kuulet sen
Ja kuitenkin lähelläsi tuskin uskallan hengittää
Vaikka vuoksesi myrkkyä joisin voisin karhuja kengittää
Eppu Normaali - Joka päivä ja joka ikinen yö

Mä tykkään tästä kappaleesta aivan hirviästi. Tai jos oikein tarkkoja ollaan niin tästäkin kappaleesta aivan valtavan paljon niinkuin aika monesta muustakin (miljoonasta) kappaleesta. Ja arvatkaas missä tässä kappaleessa tykkään eniten? Ai oliko liian vaikea kysymys... No sanoistapa tietysti! Mä tykkään valtavasti aika monestakin Eppu Normaalin biisistä. Ne on omalla tavallaan kamalan rauhoittavia ja koskettavia. Toki on myös sellaisia, mitä en varmasti halua kuunnella, mutta myös useampi sellainen, joita lähes rakastan tai ainakin pidän valtavasti.

Joka päivä ja jokaikinen yö sinua ajattelen
Joka päivä ja jokaikinen yö jonka sydämeni lyö
Ja kun herään yöllä yksin nimeäsi huutaen
Tiedän mikään ei palaa ennalleen
Eppu Normaali - Joka päivä ja joka ikinen yö

Osaan yhdistää tämän(kin) kappaleen Haamuun, mutta tykkään kuunnella tätä myös muutenkin. Jotenkin tää vaan osuu tohon Haamun aika isoltakin osin sanojen kohalta, koska välillä ajattelen sitä hyvin paljonkin. Mistäpä tuli mieleeni, että näimpä Haamusta viime yönä unen. En tiiä miks, mutta jonkun syyn takia mentiin porukoitten kanssa johkin vanhaan hylättyyn kouluun ja Haamu oli siellä. Vahingossa sit lipsautin porukoille Haamusta ja siitäkös vasta riemu repes. Lupasin sit kuitenkin, että jään sinne Haamun kanssa ja jotain sit juteltiin ja vaan makailtiin sängyllä. Loppua en sit muista, mutta joku harmaa mielikuva on, että Haamu olis kadonnut jossain vaiheessa ja olisin yrittänyt löytää sen. Ja just kun eilen illalla ajattelin, että empä ole nähnyt Haamusta unia ja saattaa jopa mennä jokunen päiväkin, että en ajattele sitä.

Mielenkiinnolla odotan tuleeko siltä mitään joulutoivotuksia yms. Minähän en laita ensin, koska mä olen ollut se jo liian monta kertaa, joka ottaa yhteyttä ja jolle ei vastata.

Luukku 12

Biisi kaksitoista:

On helppoo tarttuu kiinni
Ja kohta päästää menemään

Olavi Uusivirta - On niin helppo olla onnellinen

Musta ei ehkä uskoisi, että tykkään kuunnella vanhempaa musiikkia eikä musta välttämättä uskoisi, että tykkään kuunnella Olavi Uusivirtaa. Musta sillä vaan on tosi ihania kappaleita ja niissä on yleensä tosi kivat sanat. Jos niissä ei oo superhyvät sanat niin sit ne kuullostaa hyvälle ja niitä on kiva kuunnella, vaikka sanat ei kolahtaiskaan. Tosin tykkään sanotuksissa ehkä vähän "monipuolisemmista ja pisemmistä" sanoituksista, mutta Olavi Uusivirran kappaleet paikkaantuu sillä, että ne kuullostaa niin ihanalle!

Heii  On niin helppoo olla onnellinen
Heii  Ja tyytyy siihen mitä on
Olavi Uusivirta - On niin helppo olla onnellinen

Mä olen alusta asti tykännyt tästä kappaleesta, vaikka mua välillä ärsyttääkin tää liian positiivinen asenne. Tätä on kiva kuunnella kiukkuunsa ja yrittää saada elämänsä jotenkin kivaksi ja ajatella, että HEI, onnellisuushan on oikeesti melko helppoo.

Mut sit aiheeseen käpy & lehmä eli ex joi pitkästä aikaa pisemmän tauon jälkeen ja eihän siitä syntynyt kun isoin riita ikinä. Pisteet siitä. En muista ees koska se olis ollut mulle noin vihanen ja niin pienestä asiasta, että ihan naurattaa.

No kaikkihan lähti siitä, että se ryyppäs kavereiden kanssa vai kaverin, ihan sama. Ehkä mutkin voidaan laskea, vaikka mä en nyt virallisesti mitään juonutkaan vaan maistelin ja tää on sitä mun maistamista, että kostutan vaan huulet. Mutta kuitenkin ex veti kokolailla hyvällä vauhdilla ja mä näin sen käytöksestä, että nyt alkaa oleen jo vähän turhan hyvä kuosi päällä ja kohta lentää laatta.

Oltiimpa sitten tulossa baarista ja tässä sataa pisteet ymmärtäväiselle kuskille. Mä olisin varmaan laittanut porukan käveleen tai liftaamaan tai pyörittänyt pari kertaa lumihangessa, koska ex oksensi autoon. Vahinkoja sattuu, mutta tässä vaiheessa ex saa kiittää, että ei oltu mun autolla liikkeessä. Olis saattanut olla vielä ikävämpi ilta. Kattelimpa siinä sit kun päästiin pihaan, että hyvä, että niskassa ei ollut oksennusta, mutta no, empä mä siihen oksennukseen olis kuollutkaan. Mä alotin sit siivoon sitä autoo, kun passitin exän eka sisälle ja tässäpä tulee se riidan aihe.

Helppo olla vapaa kuvitella
että kaikkeen löytyy syy
Mut miten rakkaus
tai maailman synty selittyy
Olavi Uusivirta - On niin helppo olla onnellinen

Ex käveli ihan tuhannen päissään sisältä bokserit jalassa ja hihaton päällä sekä jotkut pikku kengät jalassa paperirullan kanssa, että hän tulee siivoomaan autoo. Olin tässä vaiheessa jo niin kärttynen, että ärähdin, että sä painut nyt vitun nopeesti sisälle. Eipä painunut ja siinä alettiin sit huutaan kilpaa KUMPI SAA SIIVOTA AUTON. Voi vittu mikä aihe tapella. Me ei olla koskaan huudettu toisillemme noin, vaikka aihetta olis ollut satakymmenen miljoonaa kertaa ja varmasti paljon tähdellisempiä kuin tää, mutta ei. Me tosiaan väännettiin siitä kumpi sen auton siivoo, koska ex oli sitä mieltä, että hän, koska se oli hänen moka ja mä sit rähisin, että painu vitun nopeesti sisälle. Ja tosiaan äänenvoimakkuus oli vähän toista luokkaa kuin kuiskaus.

Ex sit veti vähän hernettä nenään ja nappas mua ihan kunnolla vyötäröltä kiinni ja huusi mulle, että hän siivoo sen ja mää huusin perään, että se on jo melkein siivottu, että mene sinä nyt vittu siitä sisälle. Saattaa olla, että oon jokusen kirosanan unohtanut, mutta eiköhän teille tuu pointtiselväks. Siinä vaiheessahan minä en ollut tosiaankaan luovuttamassa, vaikka siinä käsiks käytiinkin vaan huusin jossain kohtaa, että päästä nyt vittu irti. Ja tää ei nyt sit ollut yhtään niin dramaattinen tilanne oikeesti miltä tää kuullostaa kirjotettuna. Kuhan vaan huudettiin ja ex otti käsillä kiinni tosta vyötäröltä vähän kovemmin kuin vaan painamalla ne siihen. Koska exällä oli viinaa alla ja hyvien promillien humala päällä niin se oli vähän sitä mieltä, että hänhän ei luovuta, mikä ei todellakaan oo normaalia siltä, koska jos me hakataan kilpaa päätä seinään niin kyllä se luovuttaa ensin. Sit se tokas mulle "Pyydä nätisti", kun olin just huutanut "nyt vittu kipität helvetin kovaa sinne sisälle"-tyylisesti ja tuli kyllä niin pilkallisesti "menisitkö nyt vittu sinne sisälle", että nyt ihan naurattaa. Kyllä se sinne sisälle sitten menikin, kun äänensävy oli vähän toista luokkaa kun huuto. Ja minä siellä iloisin mielin siivosin autoa ja totesin, että juominen on perseestä.

Ex ei pystynyt ees toivottamaan mulle hyvää yötä tai mitään vaan meni mielenosotuksellisesti suoraa suihkusta nukkumaan ja mä jäin leikkimään seuraneitiä sen kavereille. Täähän se naisen virka on, että ollaan aina seuraneitinä, huolehditaan vähänkään vieraammille nukkumapaikka ymsymsymsyms No minähän pistin paremmaks. Alkuun puhuin ex:n kaverille, että mielenosotuksellisesti kääriydyn mattoon ja nukun hellan eessä, mutta sit se muistutti mulle, että onhan tolla patja. No minäpä sitten joskus puoli neljältä raahauduin nukkumaan ja raahasin patjan mukanani talon kylmimään huoneeseen ja suunnittelin samalla nukkuvani vaatekomerossa, että varmasti ei heti löydetä, jos yhtään lähetään etsimään. Täähän ei oo mun tapasta, kerran aikasemmin n. 4vuoden aikana oon mennyt nukkumaan ex:n toiseen sänkyyn.

Mä voin suunnitella mun koko elämän
vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
joku suunnittelee mua paremmin
Olavi Uusivirta - On niin helppo olla onnellinen

Siellä mä iloisesti nukuin nelisen tuntia ja sit kuulin, kun ex meni vessaan ja alko ravaan taloo ympäri. Se oli hyvä, kun askelluksesta kuuli, että nyt mua etitään. Sit hetken varrottuani katoin puhelinta niin siellä oli jo kaks viestiä. Toisessa kyseltiin, että missä oon ja toisessa haluttiin saada viesti, jos haluan vielä nähä jossain vaiheessa. Totesin vaan "Kai se on pakko jossain vaiheessa nähä", koska mullehan se oli selvää, että olin vaan vastakkaisessa huoneessa. Sit kysyttiin oonko kotona ja totesin "Ihan jossain (paikkakunta)". Sit pyydettiin nukkumaan viereen, jolloin avauduin, että haluanko nukkua ihmisen vieressä ja luottelin sit jotain eilisestä ja ennenkun kerkesin ees siihen aikasempaan vastaamaan tuli jo pisempi anteeks pyyntö viesti ja sit vielä toinenkin pisempi anteeks-viesti. Vähän aikaa vielä hymyilin itekseni siellä ja kävelin sit sinne ex:n huoneeseen. Mua melkein nauratti kun se katto mua kun jotain maailman seittemättä ihmettä ja sano "VEERA!" Jotain sitten auoin päätäni, että joulupukkiko olis pitänyt olla tai jotain muuta joulupukkiin viittaavaa. Toinen oli vaan niin onnellinen, että mä tulin takasin enkä ollut lähtenyt maanpakoon.

Olin jo aiemmin kuunnellut, että oli vähän kova paikka, kun en ollutkaan aamulla siinä missä piti, kun ex kävi hakemassa paperia ja sit se mullekin muutaman kyyneleen siinä vuodatti ja oli vähän sillain, että hän pelkäs, että ei näe mua enää koskaan. Siinä sit jonkin aikaa juteltiin ja se oli käynyt kattomassa kaverinsakin vierestä, että oonko siellä. No, en ollut. Ihan onnellisesti nukuin koirani kanssa. Toisaalta musta tuntu, että oli ihan hyvä vähän napauttaa exää, koska toi ei musta ollut millään asteella paha teko. Saipa vähän huomata, että ehkä mä en olekaan ihan niin itsestäänselvyys kuin miltä tuntuu.

Sit teki mieli vetää pussillinen herneitä nenään, kun kaveri totes, että ei tosta mun ja ex:n säädöstä / jutusta oo muutakun haittaa. Meinasin kysyä, että sorry niin mitä oli, koska mä en keksi mitään pahaa. Toki, sit kun on pakko erota niin se tilanne tulee olemaan ihan perseestä ja tuntumaan ihan yhtä erolta kun kesälläkin, jos ei jopa pahemmalta, mutta muuta pahaa mä en näe tässä. Tosin joo mulla välillä kilahtaa exään kiinni niinkun seurusteluaikanakin, mutta toisaalta niin mulla kilahtelee muutenkin välillä ihmisiin kiinni. Mut mä en vielä oo tajunnut mitä pahaa tässä on. Varmaan se, että mulla on hyvä olla ja se on totaalisen väärin?

Luukku 11

Biisi numero 11:

Ja sit ku sua alan hakkaa uudestaan
Muista että teen sen sulle rakkaudesta
Edorf - Viiltävä rakkaus

Edorf ♥ Tykkään! Tässä on joku sellainen esittäjä, jolla on useampi hyvä kappale, joita oon pakonomaisesti kuunnellut. Usein (= aina välillä, kerran tai pari puolessa vuodessa) laitan myös pelkkiä Edorfin kappaleita ja sit kuuntelen niitä onnellisesti putkeen.

Et rakkaus on ottamista ja antamista
Rakkauden nimeen kirveen ottaas viskaan ja annan piiskaa
Rakas, kuolet minun vuokseni
Se on rakkautta, pian niin tuun luoksesi
Edorf - Viiltävä rakkaus

Joku tässä kappaleessa vaan iskee muhun. Tykkään valtavasti tämänkin kappaleen sanoista ja jotenkin tää tuntuu olevan vaan iso osa mun elämääni. Mä oon kuunnellut tätä kauan, useita vuosia. En oikeastaan ees yhdistä tähän mitään muistoja tai mitään, mutta tää kappale on kulkenut kanssani mun elämää eteenpäin. Oon tän avulla / takia itkenyt monet itkut ja miettinyt rakkauselämääni sekä viiltelyäni.

Mut en mä tiedä mikä tässä on. Se vaan on niin kaunis! Ei kauneuteen varmaan aina tarvitse ees syytä?

Luukku 10

Biisi ten:

Se pieni kuolema kun oma sydän särkyy, se tunne millon sisuskalut ylösalas kääntyy

kun sattuu näin paljon on pakko olla elossa, ei haluu olla elossa, erossa
Steen1 - Se tunne, jolla ei ole nimeä

Tämä kappale onkin jo blogista tuttu eli olempa sitä aiemminkin hehkutellut. Teksti on julkaistu tän vuoden tammikuussa eli melkein vuosi sitten ja silti mä jaksan edelleen soittaa sitä pakkotoistolla välillä. Siinä on vaan niin hienot sanat, jotka kolahtaa muhun! Jotenkin tää sanojen hienous kuullostaa siltä, että oon joskus ennenkin maininnut sen...

Sä olit jotain mitä venasin koko elämäni.

Kaunis, vaikee, vittumainen kilipää.

Silti oli pakko sua sun nukkuessa silittää.
Steen1 - Se tunne, jolla ei ole nimeä 

En mä oikeastaan voi kertoa mitään uutta tästä kappaleesta mitä en olis jo aiemmin maininnut. Mä olen huono fanittaan bändejä, mutta mä fanitan kappaleita. Mä en kuuntele yleensä orjallisesti jonkun esittäjän kaikkia kappaleita, koska se esittäjä on paras. Mä kuuntelen orjallisesti kappaleita, koska ne on parhaita. Mulle on ihan sama kuka sen kappaleen on esittänyt, jos se kappale on musta hyvä. Toki yleensä haluan kuunnella sit sen esittäjän muunkin tuotannon lävitse, jos löydän yhen hyvän kappaleen, mutta ei se siitä esittäjästä mitään jumalaa tee.

Luukku 9

Biisi yhreksän:

En pyydä frendeilt mitään, mitä en ite antas takas
Luottamus ja kunnioitus, niistä lähetää
En pyydä mahottomii, mut en myöskään tyydy vähempää
Elastinen - Ystävä

Pohdimpa alkuviikosta eli itsenäiyyspäivänä (jolloin myös tämän pätkän olen kirjoittanut) ystäviäni ja lupauksia ja tämä kappale sopii tähän tekstiin, joten julkaisen tämän yhdeksäntenä biisinä. Kivaa ajatusta ystävistä ja tän mulle vinkkas joskus yks hyvä ystävä, joten kaikin puolin sopiva kappale tähän tekstiin, vaikka ei tää nyt mikään ihmeellinen olekaan.

En voi sanoa olleeni paras mahdollinen ystävä, mutta mä olen yrittänyt. Mä olen aina pyrkinyt ilmoittamaan, jos joku ei onnistu ja kysellyt aina välillä perään, jos jotain on sille päivälle sovittu. Mä olen pyrkinyt aina pitämään lupauksistani kiinni.

Ystävä sua tarvitaan
Ei yksin pärjää kukaan kuitenkaan
Elastinen - Ystävä

Välillä mä olen pettynyt itseeni ja välillä pidän itseäni huonona ystävänä. Tämä on yksi niitä päiviä. Mä en nykyään osaa jakaa sympatiaa ihmisille, jotka puhuu siitä kuinka hirveää on olla yksin lyhitä aikoija. Mä olen pettynyt itseeni. Ei se tarkoita, että vaikka mä olen jo lähes tulkoon tottunut tähän yksinäisyyteen, että joku muu olisi. Mä en vaan meinaa innostua jakamaan sympatiaa muille, koska mullakin on itsellä kuitenkin niitä huonompia päiviä millon elämä tuntuu niin turhalle, koska ei oo ketään ympärillä.

Toisaalta mä toivon myös vastakaikua ystäviltäni. Sympatiaa, luottamusta ja ilmoittamista. Musta niitä ei voi vaatia toiselta, jos itse ei edes yritä. Ystävyys on antamista ja vastaamista toiselle. Joustamista. Tämä asia meidän pitäisi tajuta. Meidän tulisi ajatella seuraavaan päivään, jos on sovittu jotain ja meidän tulisi myös itse välillä huolehtia sovituista asioista eikä aina odottaa, että toinen tekee sen.

Vai mitä mieltä sinä olet?

Luukku 8

Biisi valinta kahdeksan:
This goes out to someone that was
Once the most important person in my life
I didn't realize it at the time
I can't forgive myself for the way I treated you so
I don't really expect you to either
Aviation - You were my everything

Tääkin on niitä kappaleita minkä oon löytänyt vahingossa. Tosin en oo ihan varma löysinkö tän vahingossa liramasta vai youtubesta. Todennäkösesti liramasta niinkuin lähes kaiken muunkin. Tässä kappaleessa on tosi kauniit sanat, mutta muuten mun mielestä aika tavallinen ja massasta erottumaton kappale, mutta rakastan näitä sanoja. Todella kaunis!

I just thought we were meant to be
I guess now, we'll never know
The only thing I want is for you to be happy
Whether it be with me, or without me
I just want you to be happy

Aviation - You were my everything

Varmaan porukka on tässä jo huomannut, että tykkään sellasista kipeistä rakkauslauluista tai muuten vaan kunnon "angstibiiseistä". En mä tiedä, jotenkin ne vaan osuu muhun ja saa mut tuntemaan jotain silloin, kun tuntuu siltä, että en tunne mitään. Tässä on musta kaunis ajatus siitä kuinka menetti elämänsä tärkeimmän ihmisen. Miltä se tuska tuntuu nyt ja kuinka haluaa, että se toinen on vain onnellinen. Tarina siitä kuinka luuli, että ne on koko elämänsä yhdessä, mutta toinen löytääkin toisen.
Se käsittämätön tuska minkä siitä tuntee.

Kaunista! ♥

Luukku 7

Biisi seitsemän:

Mun huuliani etsien sä harot hiuksiain ja sulat suudelmaan
Vain hyvänolon hiipivän mä tunnen suonissain odotan vaan
Sä viet mun hiljaa niin kuin varoen
Ja mä myötäilen ja näin tahdon olla vain
Pepe Willberg - Aamu 

Tähänkin kappaleeseen liittyy eräänlainen tarina. Aikaa Haamu ennen kuin se skippas mut ekan kerran. Se lauleskeli tätä silloin tällöin ja mä olin ihan onnessani. Olin tän kappaleen kuullut joskus aikaisemminkin, mutta sen lauleskellessa tätä mä aloin ihan tosissani kuuntelemaan tätä. Tää olikin iso hitti mulle joskus ja kuuntelin sitä kuuntelemasta päästyäni.

Sä tuot niin hiljaa kätes kädeillein
Sanot kultasein mä näin tahdon olla vain
Pepe Willberg - Aamu

En pystynyt kuuntelemaan tätä pitkään aikaan ilman itkemistä Haamun skipatessa mut. Tää olikin sellasella "Vihaa loppuelämäsi"-listalla. Nykyään silloin tällöin kuuntelen tätä, mutta hyvin harvoin, koska mulle tulee aina Haamu mieleen tästä enkä viitti rääkätä itteäni tietoisesti niin kovin usein. Kappaleena tää on kuitenkin kiva ja tykkään tän sanoissa. Tässä kappalessa on ihana ajatus! Tyyliltään tää on myös sellainen, että tykkään. Tykkään muutenkin vanhemmasta musiikista tyylistä riippuen.

Luukku 6

Numero 200 ei kun siis kuusi:

Roskaa, roskaa, taas sama aihe
Miksi aina ideana on hiphop, kalja tai naiset?
Kokeiltas nyt jotain uutta, semmost rehtii matskuu
jos räpättäs siit mite mul on reikii taskus

Konala Cartelli - Hyvä fiilis

Se on sitten 200 blogiteksti! Olkaa ylpeitä. Otetaan tämän ansiosta jotain iloista, tyhmää ja vähän hömppämäistä musiikkia, jota en todennäköisesti normaalissa mielentilassani kuuntelisi. Okei, myönnän. Tämäkin kappale lukeutuu niihin joita oon kuunnellut joskus pakon omaisesti useamman päivän. Alkuun olin ihan silleen YÄÄÄÄÄÄK, mutta pakkotoisto on paras ratkaisu kaikkiin tälläisiin! Riittävällä kuuntelulla tästä tuli sopivan läppä kuunneltavaksi.

Joo ei oo enää kovin hyvä fiilis ei tästä tullukkaa
Maailman parast biisii mutta joojoojo lalalaalaa
Biisi hakee muotoaan ku barbababa
Konala Cartelli - Hyvä fiilis

Löytyy niin liramasta kuin youtubestakin. Kaverilta sain tän ja sit ex:kin pääsi taas nauttimaan hienosta kappaleesta. Jotenkin mulla on sellanen kutina, että se ei tullut koskaan ihastumaan tähän. Alla oleva kohta tästä kappaleesta soi, silloin kun tätä paljon kuunneltiin, aina päässä. Sit sitä trallateltiin iloisesti ja jos se toisella soi päässä niin kyllä takuu varmasti se tartutettiin sille toisellekin soimaan.

'skuupiduupiduupiduu vitun duu bitch lällälää mä haluun rakastella muulii'
'mitä vittua?' 'siis mitä?' 'hä?' 'eiku, eiku muumii' 'aa sit kertsii'
Konala Cartelli - Hyvä fiilis

Luukku 5

Biisi vitonen:

All I once believed in is dead
A faded halo around my head
Innocence turns into regret
A sinner in a white veil

For My Pain - Killing Romance

Koska eilisessä luukussa jauhoin ex:stä niin otetaampa tää mun ja ex:n kappale sitten. Mulla ei ole tästä(kään) kappaleesta mitään käsitystä miten se on rantautunut mulle. Joskus kuunneltiin tätä ihan seurustelun alussa (= kohta neljä vuotta sitten, huh huh kuinka aika juoksee) meillä ja ex ei ollut koskaan kuullutkaan koko kappaletta, vaikka se kuunteleekin For My Painia. Sit se totes tän olevan meijjän yhteinen kappale (silloin vielä pidin tätä ihan ok kappaleena), mutta liian monen kuuntelukerran jälkeen aloin vihaamaan tätä, koska en aiemminkaan erityisesti tästä oo pitänyt.

The passion of life
Gone in the shade of night
With no belief and bleeding wings
I'm half of the man I used to be
For My Pain - Killing Romance

En tykkää tän kappaleen sanoista eikä tää oo tyyliltäänkään sellainen mistä pidän. Tää on sellanen minkä voin silloin tällöin kuunnella ohi mennen vahingossa, mutta ei todellakaan sellanen mitä haluaisin popittaa jatkuvalla soitolla useamman päivän. Mut ex:n ajatus yhteisestä kappaleesta oli kyllä kiva, mutta ei se silti pelasta tätä kappaletta.

Luukku 4

Mä kyllä kiitän, että bloggerissa on toi ajotettu tekstien julkistaminen. Muuten olisitte saattanut jäädä ilman luukkua launtaina ja sunnuntaina ja monena muunakin tulevana päivänä.

Biisi neloinen:

Your love is just a lie
It's nothing but a lie
Simple Plan - Your love is a lie

Musta tuntuu, että mun läheisimmät kaverit (jätkät lähinnä) nauraa silmänsä päästä, kun kerron, että oon kuunnellut tätä kappaletta paljon viime aikoina. Mä en oikeastaan ole edes varma mistä tämä kappale on mulle pöllähtänyt. Vakaasti uskon parhaan likkakaverin mp3-soittimen lainaamiseen, kun vaihto mulle kappaleita. Mun on hyvin vaikea uskoa, että jätkiltä olisin saanut tän ja tää onkin ainut Simple Planin kappale minkä tunnistan nykyään. En ees tiedä mitään muita kappaleita siltä joten itseeni en usko, että olisin tän jostain löytänyt.

So don't try to say you're sorry, or try to make it right

Simple Plan - Your love is a lie

Aloin kuuntelemaan tätä alkuun pelkästään Haamun takia, koska jotenkin toi rakkautesi on valhe tuntuu sopivan siihen kuin nenä päähän. Voisimpa tässä vinkata, että se on soittanut mulle viimeksi 22.10. ja mä soitin siitä ehkä kolmen vai neljän päivän päästä x2 ja laitoin viestin eikä se vastannut, joten empä oo siihen ottanut mitään yhteyttä. Nyt ootan, että tuleeko sieltä joulutoivotuksia ollenkaan.

How does it feel when you kiss when you know that I trust you

And do you think about me when he touches you?
Simple Plan - Your love is a lie

Mutta sanat lukiessani huomasin, että tää kappale koskee paljon muhunkin eli voin hyvin syyllistää itseäni tämän kappaleen kanssa. Joskus aiemminkin olen täällä maininnut, että mä olen pettänyt enkä oo ylpeä siitä. Se tunne, kun toinen joutuu epäilemään sua ei oo helmi. Toisaalta mulla on maailman paras ex, koska se ei koskaan (joskus alussa joo, mutta syyllistämiset kohdistu väärään henkilöön) syyllistänyt mua. Se ei koskaan tuonut missään riidassa esille "Saatanan lumppu, ajattelisit vähän muitakin, sä oot kuitenkin pettänyt mua"-tyyppisiä ajatuksia. Me riideltiin yleensä rehdisti ja jos siinä joku veti paskamaisen korren niin se olin sitten minä.

Muistan sen kun kerroin ex:lle toisen kerran, että mä olen kämmännyt. Mä vaan poraan silmiä päästä ja tää ottaa syliin ja yrittää rauhotella mua. Tais se jopa sanoa, että ei oo mitään hätää. Kuinka moni mies ottaa asian noin lunkisti? Siksi mä olenkin palavasti sitä mieltä, että ex:n pitäs löytää joku niin paljon parempi kuin mää. Se olis ansainnut sen. Siinä on epäilemättä maailman hienoin mies. Se sentään olis vienyt mut syysloman alussa työkaverin luokse tai maksanut mun matkani, että olisin päässyt sen luokse, koska halus, että mun syyslomani ei oo perseestä. Ja mä meinaan antaa tälläsen miehen mennä.. Tyhmä? Kyllä. Ihan vitun tyhmä.

Luukku 3

Biisi number kolmonen:

jos et oo yksin, jos on joku jolle purkaa surut ja ilot
ihan vaa pienet taikka isot
nii muista arvostaa sitä et joku kädestä sua pitää
jos et pidä sitä minään, nii mitää
monet viettää yksin iltoja itkien

Vertikaali - Älä päästä irti

Tämä kappale on mulle todella tuore löytö, vaikka yhtä Vertikaalin kappaletta olen aikaisemmin kuunnellut. Löytyy liramasta ja youtubesta, josta saatte sen etsiä itse, jos tuntuu siltä, että juuri tämä kappale olisi teitä varten. Etin paljon sanoja liramasta vaan hakemalla jotain lausetta, joka saattaisi sopia blogipostaukseen. En muista millä lauseella yritin etsiä jotain kivoja sanoja blogiin, mutta tämä kappale osui silmiin. Katsoin ihan ihmeissäni, että miten en oo koskaan aiemmin huomannut.

oot onnekas jos sul on vaihtoehtoja
ku monet joutuu olee yksi ihan ehdoitta
Vertikaali - Älä päästä irti

Kappaleen nimi teki vaikutuksen. Onneksi kappale löytyi youtubesta niin pystyin kuuntelemaan sitä pakkomielteisesti monta päivää. Yllätys yllätys, tykkään tämän kappaleen sanoista. Jotenkin hirveän pehmeä kappale niin sanoilta kuin musiikiltakin. Koko kappale on samanlainen, mutta mielestäni se sopii erittäin hyvin tähän. Ainut mikä mua tässä haittaa niin loppu.

Luukku 2

Tänään koulussa.. Halusin vain paeta sieltä. En ees muista, koska olisin mennyt istumaan "vieraiden" (= ne joiden kanssa olen ollut eka luokasta asti ja osan kanssa seiskasta) luokkakavereideni kanssa ruokailussa. Tänään tein sen virheen ja voin sanoa, että tätä virhettä en tule toistamaan enää tässä koulussa. Musta tuntu, että se yks luokkakaveri puhu musta paskaa minkä kerkes, mutta ei nimeltä sanonut, mutta muiden kysyessä ei suostunut sanomaan nimeä. Sit se hirveästi supatti sille toiselle luokkakaverille. Seuraavan (yli) ½h pidätin vain itkua. Tuntui niin siltä, että vittu miks mä ees yritän olla kaveria niiden kanssa, kun ne ei selvästikään sitä halua. Mä olin jo "unohtanut" tän ja ajattelin, että koitampa miten ne reagoi, mutta reaktio ei ollut yhtään sellainen, että haluaisin joskus olla niiden lähellä uudestaan.

Biisi numero 2:

Et tiedä mitä on niellä paskaa 24/7,
et tiedä mitä on vielä jaksaa taas herää peittämään pahaa oloo joka valtaa koko vartalos,
ja paras osa päiväst on ku oot sammumas taas ojaan.
Skandaali - Tapa mut

Tän kappaleen halusin valita tälle päivälle, koska se kuvaa niin hyvin tämän päivän ajatuksia ja soitin sitä loppupäivän selvittyäni luokkakaverieni luota pois ruokailusta. Soitin tätä kappaletta ja kieriskelin taas omassa huonommuudessani. Mitä hyvää mussa on? Luokkakaverit joiden kanssa oon viettänyt aivan liian monta vuotta samassa koulussa ja vieläpäs samalla luokkakaverilla piikittelee mua näköjään edelleenkin ja kohtelee kuin tyhjää tai no ei oikeastaan, tyhjäkin taitaa sittenkin olla parempi kuin piikittely.

Mä tartten apua, mut mua on liian vaikee auttaa,
ja pelkään tappaa itteni, siks teen sen taiteen kautta.
Skandaali - Tapa mut

 
Tämän kappeleen löytää liramasta ja mun mielestä myös youtubesta. Mulle joskus kaveri vinkkas tän biisin ja oon tätäkin kappaletta soittanut hyvin pakkomielteisesti jossain kohtaa elämääni, varsinkin niinä huonoina kausina. Tässä on sellainen kappale, joka soi mulla hyvin usein päässä.
 

Jos tapat mut, teet palveluksen, autat mut täst ankeest unest,

sameest, sumeest, valveunest.
Skandaali - Tapa mut

Tykkään tämänkin kappaleen sanoista ja ne on jotenkin tarttuvat. Ehkä mä sen takia aina rallattelen huonon päivän sattuessa ylempää pätkää? Voin sanoa, että ex ei tykästynyt tähän. Se väitti tätä jotenkin aika masentavaksi. En voi ymmärtää mitä masentavaa tässä on! No ehkä voin..

Joulukuun 1 = luukku 1

Ajattelin, että voisin pitää myös vähän jotain joulukalenterin tapaista niinkuin moni muukin. Tulen myös kirjoittamaan ihan normaalisti, mutta joka päivälle laitan jonkun biisin, josta tykkään, olen juuri löytänyt tai jotain muuta, mutta jokaisen biisin tarina löytyy varmasti "luukusta".

Biisi numero 1:

Ei onni ole sitä että osaa nauraa
ei onni ole sitä että surun hautaa
vaan onnen pitäisi tuntuu sisällä
silloin olisi ilopainotteinen elämä

Harhakuvitelma - Pelkkää unelmaa

Hyvä aloittaa heti ensimmäisenä kappaleella, jota ei löydy youtubesta, mutta liramasta löytyy. Oon kuunnellut tosi pitkään Harhakuvitelmaa, mutta alkuun vaan pari kappaletta. Joskus löysin jostain tämän kappaleen ja aloin sen jälkeen kuuntelemaan tätä todella paljon. Olin jo unohtanut tämään kappaleen vähäksi aikaa (vuodeksi ehkä) enkä kuunnellut sitä kertaakaan, koska olen hyvin "kausiluonteinen kuuntelija" (= kuuntelen yhtä kappaletta pitkään). Vahingossa siirsin sen mp3:n ja nyt olen taas kuunnellut sitä ja muistanut kuinka kaunis kappale se on.

nyt tuli pimee ja vieläkin istun täällä
kelailen et mitä haluan tältä elämältä
paljon polkui, valitsenko oikeen
mitä käy jos siltä polulta poikkeen

Harhakuvitelma - Pelkkää unelmaa

Tykkään kappaleesta, koska siinä on kauniit sanat. On se myös biitiltään hyvä, mutta en sanoisi kovinkaan massasta erottuvaksi. Kuitenkin tykkään sanoista ja erityisesti yllä mainittu kohta on iskenyt suuresti sydämmeeni.