Taitaa päässä viirata, kun kirjotan näin paljon ja kun tekee mieli kirjoittaa paljon - enemmänkin varmaan, jos olisi aikaa. Tai jaksamista.
Itkin yksi päivä töissä työkaverille. Sanoin et mua ei oo ikinä vituttanut tulla tänne töihin, mut nyt vitutti. Se johtu vaan siitä, et tulin niin helvetin kipeäksi samantien ollessani siellä. Työasento ei oo mulle oikea ja kun on muutenkin paskat kädet, jotka tulee siellä ihan vitun kipeäksi.
Seuraavana yönä heräsin kolmen aikaan kissan huutamiseen ja siinä kohtaa kilahti. Olin siinä kohtaa nukkunut neljä tuntia ja enempää en sinä yönä nukkunut. Riehuin jätkälle et etkö sä vittu tajua kuinka väsynyt oon ja kuinka paljon muhun ihan fyysisestikin sattuu. Itkin kun sattu niin paljon. Ja huusin jätkälle et kun ei susta saa mitään tukea. Suurimmaksi osaksi se oli vaan hiljaa. Sanoi se jossain kohtaa kun aikani olin riehunut, et ihan sama mitä hän sanoo niin se on väärin - hyvin todennäköstä, kun oon siinä mielentilassa. Jossain kohtaa se yritti jotain rauhotella ja koskea. Se oli hyvä, mutta kun olin vaan taas niin raivona kun olin niin väsynyt. Lähdin sit sohvalle makaamaan hereillä enkä siinäkään enää saanut nukuttua ja sitten pitikin lähteä jo töihin.
Oon vaan oikeasti ihan hirviö kun suutun ja varsinkin, jos oon tosi väsynyt ja vielä pahempi jos oon tosi väsynyt ja herään yöllä jonkun takia. Enhän mä mitään fyysisesti tee, mut heitän sellasta paskaa niskaan ettei kukaan ansaittis sellasta. Olis hienoa, kun osais olla tyyni ja rauhallinen eikä sanois aina mitä sylki suuhun tuo. Vaikee ja vittumainen. Äkkipikainen. Hermoheikko. Paskamainen. Jätkä varmaan sanois, et raivohullu.... Ja sitten yritäppä keksiä yhtä monta posiitivista adjektiivia itsestäsi? Eipä tule mieleen. Rehellinen? Luotettava? Ei ainakaan kiltti ja mukava.... Sitä ei aina uskos, et minäkin osaan välillä pitää turpani kiinni ja edes näytellä herttaista.
Selailin omaa blogiani tänä iltana, vaikka mun oikeasti piti mennä nukkumaan. Lainaan itseäni "Ei sanottuja sanoja saa koskaan takas." liittyen anteeks pyytämiseen ja tähän 0-100 hermostumiseen.
Selatessani blogiani yllätyin, et ei se ollutkaan niin paha kuin muistin. Siis joo eihän toi nyt ihan tervettä ole ollut mikään, mutta muistelin, et täällä olis ollut paljon enemmän viiltelystä. Oon itkenyt ja lukenut ja nyt naurattaa yksi teksti, joten parempi lopettaa ja mennä nukkumaan, kun kerta on hyvä fiilis.
P.S. Ei blogitekstiä ilman Haamua: se joko poisti ittensä facebookista tai esti mut ja oon näinä mun maailmanloppupäivinäni nähnyt sen kaks kertaa, kun se on tullut autolla vastaan - siitä huolimatta oon ollut sen suhteen ihan täysjärkinen.
