29.5.2012

Jotain ajatuksia koulukiusaamisesta

Koulukiusaaminen on jotain aivan järkyttävää! Pääsykokeissa ryhmähaastettelussa käydessäni kuuntelin kuinka varmaan suurin osa porukasta valehteli aivan suut ja silmät täyteen puuttuvansa koulukiusaamiseen. En oo oikeasti koskaan nähnyt ketään, joka olisi puuttunut. Noin vuosi sitten kuvattiin yhtä videota, joka oli aivan sieltä ja syvältä sen porukan takia. Ne alko siellä kiusaan mun ainutta luokkakaveria ja mä puutuin. Mä huusin niille, että mikä niitten ongelma on yms. Se on oikeasti ainut puuttuminen minkä oon nähnyt ja sekin tuli omasta aloitteesta.

Miksi oikeasti ihmiset ei puutu? Miksi ei uskalleta puuttua (yhyy, suosio laskee)? Koulukiusaaminen aiheuttaa pahoja traumoja monille ja itseänikin on kiusattu. Tunnen tosi syvää vihaa omia luokkalaisiani kohtaan ja mun on myös vaikeaa olla joidenkin vieraitten kanssa tekemisissä sen takia, että koulukaverit teki mitä teki. Tähän kaupan päällisiksi osui myös yksi ala-asteen opettaja, joka muisti aina nauraa, jos vastasit väärin ja haukkui ties miksi, jos et osannut. Olit säälittävä ja oli paskemmassa ryhmässä (meillähän oli "hyvät" ja "huonot" ryhmäjaottelu opettajien mukaan ala-asteella). Mä niin vihaan kaikkia koulukiusaajia.

Musta on aivan käsittämätöntä kuinka jotkut HALUAA aiheuttaa pahaa oloo muille. Vittu mitä järkeä. Musta se ajatuskin on aivan käsittämätön, että pitää olla ilkea muille, puukottaa selkään yms. Ihmiset vois kyl kerätä ittensä ja AJATELLA mitä se aiheuttaa MYÖHEMMÄSSÄ elämässä. Mitä jos se kiusattu sen takia tekee itsemurhan? Mitä jos se päättääkin kostaa kaikille ja tappaa ne?

Luin just Katri Merikallion kirjoittaman artikkelin "Koulusurmat: Lauri on mahdollinen joukkomurhaaja". Mulle tuli aivan järkyttävän huono olo ja harmittaa, että on ihmisiä, joidenka kiusaamiseen ei puututa. Omaanikaan ei puututtu. Tosin yläasteella totesin, että annetaan olla, koska se ei kuitenkaan vaikuta mitään (jep, jotenkin näin sanoin ja ajatus oli juuri tuo), johonka opettaja totesikin sitten jotain mistä tuli selville, että kantani on selvä. Musta on kuitenkin jännä, että mulle ei alettu selittämään, että mun tilanne voitaisiin korjata ja niin edelleen. Lukiossa siihen ei puututtu yhtään. Toisaalta mun kiusaamiseni oli enemmän henkistä: syrjimistä. Mulle ei oo koskaan tehty mitään fyysistä pahaa, mutta välillä joku on enemmän ja vähemmän ajattelematta heittänyt jotain paskaa niskaan sanoen jotain tosi ilkeää.

Oikeasti - PUUTTUKAA KIUSAAMISEEN! Myöhemmin voitte olla ylpeitä itsestänne ja sanoa tehneenne jotain hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti