17.11.2010

Tulisitpa takas

Ja tossa ei oo ees vielä kaikkia kynttilöitä mitä sinne tuotiin. Niitä oli paaaaaljon enemmän.

Hyvää yötä vanha frendi näe parempia unia
Mä istun himas katsellen vanhoi valokuvia
Muistokansioon sun valokuvat kerään
Sä nukut vieläkin kun mä uuteen aamuun herään

Steen1 - Jarden träkki


Joskus sitä vaan miettii, että mitä olis voinut tehä toisin? Mitä olis voinut tehä, että olis pelastanut toisen kuolemalta? "Et olis voinut tehä mitään", onko se totta? Miksi en muka? Jos mä olisin yrittänyt puhua enemmän, jos mä olisin pyydellyt enemmän sitä mukaan kaikkialle ja viettään viikonloppuja, jos mä olisin uhrannut koko elämäni hälle niin olisinko voinut estää jotain? Mut toisaalta, mä olin hänen paras ystävänsä ja hän sanoi sen itekin. Mä en tiennyt paljoa, mutta muut ei tiennyt sitäkään vähää mitä mä. Mä olen niin iloinen siitä, että mulla oli tollanen ystävä joka uskalsi yrittää tukeutua muhun, mutta ei pystynyt, koska ei kai uskaltanut / saanut sanottua sitä mitä olisi halunnut.

Oli hienoo kuulla häneltä, että mä olin tärkeä. Näillä hetkillä se tieto auttaa kun alkaa syyttään itteensä liikaa hänen kuolemasta. Voi lohduttaa itteensä, että ainakin yritti (mutta silti olis voinut yrittää vielä enemmän). Repäs sisältä aivan helvetisti kun kattelin vanhoja kuvia ja sit törmäsin kuvaan missä oli hän. Muistan sen kuinka hän sano "Ei saa ottaa kuvia", mutta en kadu yhtään, että otin pari kuvaa hänestä. Ainakin on joku muisto.

Jos voisin mennä ajassa taaksepäin,
tekisin kaiken aivan toisinpäin.

Mä en antas sun lähteä vaan lähtisin mukana.

Jep.. Mun olis pitänyt tehä tääkin aika englannin vaikuttavaa kirjotelmaa aiheesta "It's still a man's world - true or not" eikä itkee silmiä päästä. Olisin toki voinut valita helpommankin, mutta "ovatko lukiolaiset riittävän vanhoja asumaan yksin?" tai "suomi - ulkomaalaisten unelma" olis ollut ihan liian tylsiä ja helppoja. Ne olis kirjottanut 1-2tuntiin. Tähän on mennyt tähän mennessä ainakin 2tuntia ja eilen jo alotin tätä tekemään enkä oo saanut kirjotettua kun reilun sata sanaa ja kakssataa sanaa pitäs olla.

Onko teillä kouluahistusta? Onko teillä ahistusta mikä liittyy johkin tiettyyn aineeseen?

Mulla on. Mä kammoan englannin tunteja. Musta tuntuu siellä usein, että hengittäminen on vaikeeta ja sydän on raskas. Meinaan alkaa itkemään ja haluan sieltä vaan pois. Välillä pystyn ajatteleen jotain muuta siellä, mutta jos mä yritän kuunnella mitä se opettaja selittää niin saan kauheen ahistuksen päälle. Välillä päässä pyörii vaan ajatus "Mä haluun pois täältä, HETI". Se onkin yks syy minkä takia mulla on alkanut englanti menemään vielä huonommin mitä ennen.
Ei tää enää oo niin pahaa mitä tää joskus oli. Puolivuotta sitten itkin illalla, että en halua mennä tunnille. Kun sain selvitettyä kaikki viikon kolme enkun tuntia jotka oli peräkkäisinä päivinä niin aloin kauheella stressillä oottaan niitä tulevia enkun tunteja. Olin sellasessa kierteessä.. Että joo. Kyl mä jo oon paremmalla puolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti