Vainoharhainenko?

Mä olen ollut yllättävän hyvässä kunnossa jos unohdetaan kaikki turhat jutut mitkä on ahistanut tai minkä takia on tehnyt mieli hakata päätä seinään.

Oli elämäni yllätys yksi koulupäivä kun menin kouluun ja siellä käytävässä oli Haamu. Eka mä ajattelin, että mitä vittua se täällä? Ja seuraava ajatus olikin, että tää ei voi olla totta. Se oli kuitenkin totta. Se jääti mua enemmän kun pitkään aikaan. Oon ihan sujut sen kanssa, että se tulee vastaan jossain keskustassa tai muualla, mutta tää oli ihan liikaa. En olis ikinä, EN siis IKINÄ, uskonut, että törmään siihen eräänä pirteänä aamuna KOULUSSA. No se vaati piristävän kilometrin kävelyn ennenkun pystyin tulla takas ihmisten pariin ja juoksinkin sitten vielä jonkin aikaa. Hyvin alko elämä rullaan eikä se sit enää ees vaivannut. Mä pääsen yllättävän vähällä Haamusta yli nykyään!

Bend me, break me
Breaking down is easy
Garbage - I think I'm paranoid

Se on meikäläinenkin kohta täysi-ikäinen. Ja jätkä lupasi lähteä juhlistamaan "mun syntymäpäiväni jatkoja" johkin yli kahdensadan kilometrin päähän. Olin vähän silleen "purrruaururura"-mielellä, mutta tehköön mitä haluaa. Jätkän kavereista yks ainakin lupas juhlistaa mun kanssa mun syntymäpäiviäni jos haluan. Ja sinä vloppuna kun jätkä lähtee sinne niin se oli luvannut jo kuskata mua sillon, mutta onneks sain kyydin järjestettyä. Onneks jätkällä on kivoja kavereita.

Why does it feel like night today?
Something in here's not right today
Why am I so uptight today?
Linkin Park - Papercut

Niinkuin taisi edellisestä viestistä tulla jo esille niin mun painajaiset loppu. Nyt oon kuitenkin taas yi viikon nähnyt painajaisia ja nukkunut muutenkin tosi huonosti. Oon koko ajan väsynyt vaikka nukun ihan törkeitä aikoja mun aikasempaan verrattuna. Välillä pelkään mennä nukkumaan ja nousen usein ylös sen takia (muunkin kun aamulenkin), että en halua ees yrittää uudestaan nukahtaa ja jatkaa sitä samaa painajaista.

Mua kammottaa ens yö. Oon ihan yksin jätkällä. Mulla ei oo ees koiraa täällä. Kyttään vähän väliä tota ovee ja katon, että siitä ei tuu ketään ja muutenkin kuuntelen, että ei kai kuulu mitään ylimäärästä. Kesällä olin "yksin", mutta sillonkin mulla oli koira turvana. Nyt täällä ei oo ketään. Haluisin niin soittaa jätkän kaverille, että tuu nyt vittu tänne, että en joudu pelkään yksikseni ja saamaan muuten vaan jotain slaagia.
Nice.. Äskön tosta mun jaloista tippu joku laatikko (eikä se ees pitänyt kovaa ääntä) kun meinasin jo hyppiä ilmaan täällä...

Mä en ymmärrä millä mä uskallan kävellä ees toiseen päähän taloo nukkumaan. Yhä enemmän houkuttas soittaa sille jätkän kaverille, että nyt tänne niinkun olisit jo, mutta en mä. Ei sen oo kiva tulla tänne kattoon elokuvaa / tv:tä / pelaan jotain kun mää painatan suoraa nukkumaan.

Ai niin. Saimpa sen päiväkirjani takasin mistä sain numeronkin. Kehuja tuli hyvästä toteutuksesta ja itsetutkiskelusta. Tuli siitä ihan kiva numerokin ja olin itekin tyytyväinen siihen. Opettaja sitten kysy siinä palautuksen yhteydessä, että onko noi asiat ihan hallussa vai oliks tää joku avunpyyntö tmv. En nyt muista mitä se kysy, mutta tota se tarkotti. Sopersin siinä sitten, että kaikki on ihan ok.
Sano se jotain, että mainittit ite, että toi hoitomuoto ei oo tehokas --> siis se, että käyn keskustelemassa. Johon vaan totesin, että joo kyllä kaikki on ihan hoidossa.
Kävin nyt taas siellä perheneuvolassa. Musta se on aika turhaa. Se tuntuu jotenkin niin tönköltä. Niin teennäiseltä. Saa nähä kauanko siäkin käyn. Kai sen vois kesäks lopettaa. Todeta, että ei kerkiä.

It's like I'm paranoid looking over my back
It's like a whirlwind inside of my head
It's like I can't stop what I'm hearing within
Linkin Park - Papercut

Hyi vittu. Ihan kun joku olis naksauttanut jotain ja taas sellanen parin metrin loikka.. Oon ihan liian vainoharhanen. Päässä varmaan natisee.