Asiasta sitten kiveen. Luin reiluun vuorokauteen Karin Mäkelän kirjan Valkea voima. Jos tykkää lukea elämänkertoja jotka käsittelevät päihteidenkäyttöä (lähinnä huumeita) niin suosittelen lukemaan tämän kirjan. Tarkka kuvaus siitä miltä tuntuu kun huumeitten käytön takia viedään lapset ja ei meinaa saada apua mistään omaan huumeongelmaansa. Riippuvuus on liian vahva, että siitä pääsisi irti ja sortumisia tulee.
Ainakin mussa herätti tunteita, mutta ei hirvittävän suuria. Välillä silmät kostui, mutta mitään kunnon itkukohtausta en saanut eikä kirja alkanut edes ahdistamaan. Toisaalta asennoidun kirjan käteen saatuani sillain, että se kirja on vaikea luotettava sen takia, että se alkaa ahdistamaan. Mutta ei! Voi siis toisaalta olla, että asennoitumiseni helpotti tunnekuohuja.
herska jäi väliin kato ku tyttö friikkas neuloi.
Kato sillon teininä oli tarve kaikkee testaa,
nyt on saanu tarpeeks ja haluis irti aineista
Leijona - Viinaa, huumeita ja väkivaltaa
Kato sillon teininä oli tarve kaikkee testaa,
nyt on saanu tarpeeks ja haluis irti aineista
Leijona - Viinaa, huumeita ja väkivaltaa
Olen lukenut joskus myös Heroiinipäiväkirjan ja varmaan nimestäkin voitte arvata, että se käsittelee huumeita. Tässäkin aivan huippukirja! Kehuja satelee roppakaupalla ja kehotan lukemaan. Oon kattonut myös huume-elokuvia (mm. dokumenttielokuvan Reindeerspotting - pako Joulumaasta) joten en tiedä oonko turruttanut itteni jotenkin tälle aiheelle.
Mua on häirinnyt se, että muut on sanonut noista huume-elokuvista ja -kirjoista, että ne on ollut kauheen rajuja ja sellasia, että tullut paha olo niitä kattoessa tai lukiessa ja mä oon ollut vaan sillain "aijjaa" ja ollut vaan niitä kohtaan kauheen kiinnostunut. Kyllä muakin välillä kirpasee ne, mutta enemmän mua kiinnostaa.
Miten itse suhtaudut tälläisiin kirjoihin, elokuviin yms.? Mitä itse ajattelet huumeista? Onko ystäväpiirissäsi joku joka käyttää? Mitä ajattelet hänen käytöstään? Entä jos olisi joku läheinen joka käyttäisi? Mitä tekisit silloin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti