Ha-ha-haamu

Pyöritettiin hyvää ympyrää pihalla jätkän, kaverin ja mun Fifini kanssa. Luonnollisesti mun Fifini oli irti ja se juoksi päättömästi siinä. Sit Haamu tuli sieltä tietä pitkin niin se mun Fifini juoksi Haamun taakse ja haukku Mä olisin saanut sen koiran pois sen jaloista, jos olisin halunnut, mutta mua ei oikein kiinnostanut. Jos olisin vaan ärähtänyt riittävän kovaa niin mun pikkupiskini olis tullut nyhvään mun jalkoihin, mutta en mä vaan viittinyt. Jos Haamu olis mulle jotain mussuttanut "Mitä vittua sä likka pidät koiraas irti"-tyylistä niin olisin laittanut sen pikkasen vaikeeks vähän ahistaen sen nurkkaan sen teoista. Mutta mulle tuli vaan muutama tusina ylimäärästä sydämmenlyöntiä sen näkemisestä enkä juossut sen perässä sisälle vaan lähettiin jätkän kanssa kotio. Sen näkemisestä jäi siis kokolailla hyvä fiilis.

Älä anna mun kuolla mun tuskii.

Mä haluun enemmän elämältä odottaa

Mikael Gabriel - Älä jätä mua

Tuli tärkee olo. Kerroin jätkälle kuinka mua välillä ahistaa kattoo kun muut juo ja tuntuu muutenkin pahalle se, koska joudun kattoon sitä niin paljon kotona kun oon täällä. Sit tää ryyppäs kaks päivää putkeen. Kiitos ihana maailma! Sanoin jätkälle siitä, mutta se ei varmaan ees kuunnellut mua, koska se ei vastannut mulle mitään. En sit jaksanut enempää hiillostaa siitä vaan annoin olla. Mitä sitä turhaa riitaa haastamaan joka asiasta.

Mua on pari kertaa läppästy hiihtoloman aikana niin nyt sitten kun kaveri nosti tänään vähän kättään niin käänsin heti päätä ja olin vähän silleen "IIK!". Kaveri sit kysy, että luuliks sää, että mää lyön sua? Jaa-a. En mä tiedä. En mä siihen uskonut, että se löis mua, mutta silti joku pakkoreaktio.
En mä ennen oo reakoinut noi. Kyllähän mä väistän jos toinen oikeesti näyttää siltä, että se lyö, mutta en mä yleensä pelkästään tollasta käden liikuttamista.