"Mut te ootte lutkii teitä pitää käyttää hyväksi"

Heti alkuun voisin kirjoitella, että otsikkohan on Mc Manen biisistä Vitun teinit. Jotenkin se tuntu vaan niin osuvalle.

Tässä vaiheessa voisin kysyä itseltäni mikä ajaa mun ystävät, kaverit yms. siihen tilanteeseen, että ne skippaa mut? Mitä mä olen tehnyt? Mä olen yrittänyt parhaani, mutta silti multa on lähtenyt enemmän ystäviä kun mitä niitä tällä hetkellä on.

Sain kuulla, että yks tuttu on aika kauniisti käyttänyt mua hyväks. Vähän sellanen "pesästä pesään"-tyyppinen tai ainakin siltä se tuntuu. Se ei tainnut kestää kun sanoin kunnolla "ei". Tai en mä nyt tiedä onko se nyt virallisesti mitää hyväkskäyttöö, mutta mulla on sellanen olo niinkun olisin ollut sille joku halpa (ilmanen) huora (vaikka se ei saanutkaan) ja sit musta tuntuu niin hyväkskäytetylle.

Varastat sydämii, ja käytät vaan hyväksi
Heität pois, toteet kylmästi vaa hyvästi
Sana - En kaipaa sua

Miksi mä olen näin sokea? Miksi mä olen niin hyväuskonen? Miksi mä annan läheisille niin helposti anteeksi? Miksi mä en vaan vihaa niitä vaan annan anteeksi? Ihan sama, jos joku läheinen vetäs vaikka turpaan niin sulatan minkä tahansa selityksen ja "tottakai saat anteeks"-tyylinen lause pääsee aina suusta. Enhän mä vois mulle läheistä ihmistä vihata? Enhän mä vois olla antamatta sille anteeks?

Sä annoit ymmärtää
Että olisin jotain tärkeämpää
Apulanta - Lupasit mulle

Mä olen oikeasti sen sorttinen, että kaikki joita pidän itelleni tärkeinä saa kohdella mua kun kasaa paskaa ja annan aina anteeks, esimerkkinä Haamu.
Kyllä se kännissä mua aina muistaa, mutta mites selvinpäin? Eipä siitä taida kuulua selvänä koskaan mitään. En kauheemmin oo koitellut vastaisko se ees mulle selvänä jos soittasin, mutta sen tiedän, että viesteihin se ei ainakaan mulle koskaan vastaa (ainakaan selvänä).
Paitsi perjantaina se taisi (en päätäni pantiks tästä laittas) olla selvinpäin kun soitti ekan kerran, mutta sitä ei sit viimesellä kerralla tosiaankaan ollut. Mutta sain vastauksen mua vaivanneeseen kysymykseen, että miks se skippas mut. En oo kuulemma tehnyt sille koskaan mitään pahaa joka tieto suuresti lämmitti mieltä. Siinä vaan oli yks pikku juttu mitä ei koko maailmalle huudeta.

Silti mä aina annan sille anteeks. Joka kerta. Se skippas mut pitkäks ajaks silloin ilman selityksiä ja nyt oon vaan antanut sille anteeks. Mä vittu ootin niin helvetin kauan ja rääkkäsin itteeni ajatuksilla, että olin ite täysin syypää siihen, että se skippas mut. Mä istuin itkemässä sitä vaikka kuinka usein enkä meinannut päästä millään yli. Ja nyt mä vaan annan anteeks?

Joo'o. Taidan olla vähän tyhmä.

Mä kävelin eilen. Mä kävelin tosi paljon. Mä kävelin tänä aamuna. Mä kävelin tosi paljon. Mä kävelin niin, että uuvuin. Olin niin väsynyt ja oon edelleen. Mä olin niin vihanen kun kuulin tosta tutusta. Mä kiehuin. Mulla oli sellanen fiilis, että hajoon siihen paikkaan. Kävelin siä mettässä eilen ja hoin ittelleni ääneen "miks oot ollut niin sokee? Miks oot niin hyväuskonen? Miks annat anteeks?" koska ne ajatukset mulla pyöri päässä.

Mä en vaan ymmärrä miks mä olen kattonut sen tutun käytöstä. Mä en ymmärrä miks mä olen ollut niin sokee sitä sen käytöstä kohtaan. En teille nyt ala kertomaan mitä siinä on tapahtunut, mutta sen voin sanoo, että ei ihan pikku juttu oo. Miksi mä olen joka kerta ajatellut, että se oikeesti tarttee tukee? Miksi, miksi, miksi...

Halusin koko eilisen viillellä. Kävelin varmaan lähemmäs pari tuntia siä mettässä ja yritin kerätä itteni. En halunnut mennä kotiin, koska halusin viillelllä. Mietin, että olisin hakannut jotain puuta tai kivee, mutta en halunnut vajota siihen. En tosiaankaan halunnut hakata käsiä auki. Mä vaan yritin kävellä sitä ahdistusta pois. Kotona mä halusin viillellä edelleen, mutta ei. Suurin syy siinä oli se, että kynsisakset oli tippunut jotenkin tyhmästi seinän väliin. Nyt mun olis tänään tarkotus yrittää onkia ne pois, kun varpaitten kynnet alkaa näyttään sellasilta korppikotkan raatelukynsiltä.

Mä vaan niin vihaan itteni hyväuskosuutta ja anteeks antavuutta. Sokeutta läheisiä ihmisiä kohtaan. En haluu päästää niistä mun vähistä ihmisistä irti sanomalla "vittu sä oot ollut sika mulle" vaan toteen vaan "ei se mitään, eihän se ollut ees paha juttu".

edit// Okei, ei Haamu nyt ihan noin hirvee oo, vaikka se usein jättääkin mulle vastaamatta. Ehkä sillä on omat syynsä.
Se tänään pysty selvinpäin (tai no eipä sitä viesteistä näe, mutta oon 99% varma tästä) vastaamaan jopa mun viestiini jonka lähetin eilen.