Mä olen tosi hyvä jauhamaan Haamusta joten taidampa tänäänkin. Tuntuu oudolta, koska nimesin sen just siks Haamuks, että en oo sen kanssa tekemisissä ja se on vaan joku haamu mun elämässäni mistä en tiedä mitään, en kuule mitään ja näen hyvin harvoin. Nyt se ei enää oo niin. Mulla on mahdollisuus ottaa siihen yhteyttä, jos vaan haluan. Se ei oo enää se joku josta en kuule mitään. Haamujenhan ei kuulus olla todellisia..
Ja se yllätti mut eilen! Se selvänä sano jotain sellasta mitä en olis koskaan sen olettanut sanovan.
Oli ihana kuulla eilen ystävältä, että mä en oo oikeesti tehnyt mitään minkä takia kaikki olis skipannut mut vaan se on johtunut niistä itestä. Ja mun mielestä myös sattumista. Sit se luotteli mulle muutenkin kivoja asioita selvänä. Arvostan! Se muistutti mulle sitä, että itteensä ei pidä syyttää.
Ja se yllätti mut eilen! Se selvänä sano jotain sellasta mitä en olis koskaan sen olettanut sanovan.
Oli ihana kuulla eilen ystävältä, että mä en oo oikeesti tehnyt mitään minkä takia kaikki olis skipannut mut vaan se on johtunut niistä itestä. Ja mun mielestä myös sattumista. Sit se luotteli mulle muutenkin kivoja asioita selvänä. Arvostan! Se muistutti mulle sitä, että itteensä ei pidä syyttää.
Ja tähtään aina suunnan uudelleen parempaan huomiseen
Mc Mane - Mutta tämähän on baari
Musta ihmisten muutenkin pitäisi opetella puhumaan selvänä. Oon varmaan jauhanut tän sata kertaa, mutta kertaus on opintojen äiti. On paljon miellyttävämpää muistaa asioita kun vetää ympäriperseet eikä muistaa mitään. Ja se, että pystyy puhuun selvänä on musta tosi hieno juttu! Arvostan tosi paljon joka kerta, kun joku kertoo mulle selvänä asioita mitä ei siltä henkilöltä oottas selvänä.
Oon ollut jonkun 1½kk viiltelemättä. Mä oon oikeesti tosi pitkiä aikoja viiltelemättä, mutta sit kun romahdan niin se on menoo. Ne jäljet on aina vaan pahempia. Joka kerta toteen "ei nää ennen näin pahat oo ollut". Mulla olis aika perheneuvolaan torstaina enkä ees muista koska oon viimeks siellä käynyt. Hyvällä mallilla taas. Toisaalta mä en halua puhua sille Haamusta enkä siitä tutusta enkä viime kertasesta viiltelystä, koska siitä on niin pitkä aika. Enkä oikeen mistään muustakaan. Voin taas selittää kuinka mulla on kaikki aivan täydellistä, koska en yksinkertasesti saa puhuttua noista. Yhelle psykologille oon saanut kerrottua Haamusta vähän, mutta en todellakaan paljoo. Puhuin sitä vaan äijjänä tai jonain enkä todellakaan maininnut mitään nimee enkä läheskään kaikkee mitä meillä oli. Selitin vaan kuinka muhun sattu se, että se skippas mut ja en usko, että siitä tuun koskaan kuuleen mitään. Se oli / on se ainut psyko joka oikeesti onki musta sitä tietoo ulos ja jolle en viittinyt sanoo kovin usein "kaikki on hyvin enkä oo viillellyt".
Toisaalta mä tiedän, että mun pitäis puhua, mutta toisaalta taas en halua. Ei niitä kuitenkaan kiinnosta.
Kysy "miten menee", samal peitti ranteest viilto jäljet
Tyttö vastas "hyvin", vaikka todellisuudes valehteli
Poika oli pala joka puuttu tytön palapelist
Vertikaali - Poika ja tyttö
Syöminen.. No oon mä syönyt. Päivittäin, mutta en kunnolla. Mun ruoka-annokseni on vähentynyt ja en oo ahtanut turpaani ruokaa ihan koko ajan. En oo käynyt koulussa syömässä ja koska tässä on kohta tulossa koeviikkokin niin en käy siä sitäkään vähää syömässä mitä nyt. Kouluruokailussa oon käynyt n. 2kertaa viikossa. Ainut paikka missä syön kunnolla niin jätkällä. Se tekee mulle ruokaa ja mä syönkin. Kun tuun kotio niin en viitti koskaan tehä mitään eikä täällä ookkaan mitään mitä haluaisin syödä.
Sit mun juominen (mehut yms) on aika säälittävää. Mä en haluais juoda limsoja, mehut alkaa tökkiin ja vettä juon vaan äärimmäisessä hädässä (eli en koskaan). Maito menee ruuan kanssa, mutta muuten en sitä juo. Alkoholi ei sovi päivittäin nautittavaks enkä pidä itteeni minään alkoholin juojana. Viime kerrasta on jotain puoltoista vuotta. Lähdevesistä en erityisemmin perusta. Mitä mä alan juomaan? Siedätän itteeni lähdevesiin? Yritän ettiä uusia mehulaatuja?
Mä oon just tällänen, että kyllästyn tosi helposti. Mehuja oon tainnut juoda aikalailla tän vuoden ja nyt alkaa oleen sellanen tunne, että ei enää yhtään mehua kiitos. Aikasemmin oon juonut limsoja, mutta nyt mua etoo ajatuskin niistä (varsinkin coca-colasta ja pepsistä). Appelsiini fantaa / jaffaa en voi juoda, koska mulla alkaa aina särkemään niistä päätä. Vähän voin juoda kaikkee, mutta se ei oikein täytä tota päivittäis nestetarvetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti