Aloin kirjoittamaan englannin ainetta tulevaisuudesta. Olen jo viikon päivät miettinyt mitä kirjoittaisin, koska olen ollut aina kovin huono kirjoittamaan ja kertomaan tulevaisuudesta. Ei tulevaisuutta voi määritellä. Tämäkin essee oli täsmennetty aikuisuuteen, ehkä vielä jotenkin olisin saanut kirjoitettua siitä kuinka odotan, että lukio ja lukion pakko englanti & ruotsi loppuu.
Kerkisin jo alussa haukkumaan aiheen ja sanomaan, että olisi paljon helpompi kirjoittaa essee siitä kuinka vaikeaa on kertoa tulevaisuudesta ja esimerkiksi laitoin "ainakun joku kysyy minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia minulla on, niin vastaan "en tiedä", koska kukaan ei voi tietää 30vuoden päähän minkälainen tulevaisuus tulee olemaan. Jos nyt haluaa kasvattaa kukkia voi 30vuoden päästä haluta kasvattaa kissoja. Ihmisen mieli on vaihtelevainen." ja tuon sitten käänsin muutoksien kanssa englanniksi.
Koko esseen paras lause ajatuksellisesti on mielestäni "and it is future". Taitaa vaan opettajan ymmärrys jäädä tuon lauseen hienoudesta, vaikka aikaisemmin olen selittänyt kuinka kukaan ei voi tietää mitä tekee 30vuoden päästä.
Tässä esseessä ei olla kyllä sanaakaan puhuttu vielä siitä mitä haluan aikuisena. Ehkä loppuun voisi laittaa jotain "Aikuisena haluan omistaa monta koiraa ja olla hyvässä työpaikassa. En halua lapsi, koska en pidä niistä." ja komeasti opettaja ylistää koko esseen. Pakko kyllä laittaa jotain tuonne loppuun tästä, koska muuten jää 250sanaa pahasti vajaaksi.
Kannattaisi opettajan ymmärtää, että ei laita noin vaikeaa aihetta, kun ei meinannut edes edellisestä kurssista päästää läpi.
No toki, onhan joillakin selvät tulevaisuuden suunnitelmat, mutta nekin romahtavat niin helposti. Ei tarvita muutakuin yksi suunnitelmista poikkeava tapahtuma ja suunnitelmat menevät täysin uusiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti