Ripaus mielikuvitusta mielikuviin

Mainittin kirjottaneeni runon joten miksi en julkasis sitä täällä? Kannattaa muistaa, että tässä on ripaus mielikuvitusta.

Näen kuinka nostat toisen
vahvoille käsivarsillesi

käsivarsille jotka olivat joskus
vain minun

Tunteeni sinua kohtaan eivät ole kuolleet
vaikka aikaa on kulunut
enemmän kuin pienen elämän verran

Tuntuu kuin joku repisi sydäntäni
kun näen sinut uuden rakkaasi kanssa

Ennen sitä uskoin päässeeni yli
Joka päivä uskottelin itselleni saman tarinan
siitä kuinka en tarvitse sinua
siitä kuinka en rakasta sinua enää

Ajatellessani sinua
itken
Koska tajuan

olit paljon enemmän kuin mitä ansaitsin

Annoit anteeksi sekoiluni
Annoit aina anteeksi kaikki tyhmät tekoni

Vaikka kerroin olleeni toisen kanssa
sinä vain pidit minua sylissä kun itkin
lohdutit ja sanoit, että ei se haittaa

Olit se johon tukeuduin
se jolle uskalsin kertoa kaiken
etkä koskaan tuominnut minua

Jaksoit hymyillä minulle
vaikka näit, että olin valmis kunnon riitaan
Yritit aina rauhoitella minua,
koska et halunnut riidellä kanssani

Joka ilta,
joka ikinen ilta
muistit toivottaa minulle "hyvää yötä kulta rakas"
minun mutissessa peiton mutkasta vain "öitä"