16.6.2011

Elämäni keittiömestarina

No okei, ehkä otsikko on aivan vähän (tai aika paljonkin) harhaanjohtava. Jos mun pitäisi kuvailla itteeni ruuanlaittajana niin ehdottomasti "läppä" kuullostaisi parhaalta.

Kyllähän mä saan aikaseks ainakin sellasta ruokaa mitä jätkän kanssa pystytään syömään. Mä olen vaan äärettömän laiska ruuan tekemisessä ja pitkän prosessin ruuat ei oo mun juttu. Jaksan ne ruuat missä on tyyliin pilko perunat ja laita 3tunniksi uuniin, jos oottelen jätkää jostain, mutta jos molemmat oottelee ruokaa niin sillon ei toimi kun vaan ramppaan, että sen ruuan pitäs olla valmista.

Oon tosi huono noudattaan ohjeita. Sovellan niitä niin paljon. Heittelen aina mitä jääkaapista löytyy. Eiliset paistinperunat sisälti makkaraa, valkosipulia & wokkivihanneksia (ja mustaks poltettua sipulia.. hups). Jonka lisäks mää käyn aina välillä heittään uuniin lisää lämpöö ja sit taas laskeen sen, varsinkin tänään kun perunat haluais olla uunissa 200asteessa ja nyytit 150-175asteessa..
Ensimmäiset asiat ensiksi
Nälkä se ihmiseen iskee ressi
Ensin ruoka sitte vasta lysti
Muute se ei osaa olla ihmisiksi
Kapteeni Ä-ni - Syyään eka

Tänään päätin kokeilla Hasselbackan perunoita (mut + valkopippuri & voin tilalla öljy, itse lisäsin vielä satunnaiset määrät pippurisekoitusta, valkosipulisuolaa & aromisuolaa) joittenka resepti löyty yläasteen kotitalouden kirjasta ("Kotitalouden perustaidot"). Perunat piti voidella öljyllä. Mää vaan kaatelin sen öljyn niitten päälle, kun luin ohjeet vähän myöhään :D Piti kypsentää 200asteessa 50min. Ne on uunissa n. 2h 175asteessa. Välillä oon käynyt nostelemassa lämmön 200asteeseen, mutta kun noi nyytit ei oikein tykkäis siitä, että pitäs olla uunissa noin kovilla lämmöillä ja muutenkin ne olis ollut liian ajoissa valmiit. Muuten olisin koittanut kestäskö ne 50minuuttia 200asteessa, mutta kun sit ne olis tosiaan liian ajoissa valmiita.

Niin ja Hasselbackan perunani otti seuraks sipuliviipaleita ja valkosipulia. Saa nähdä onnistuuko noi perunat edes. Mutta ruuanlaitto on taidetta! Mitä sitä turhaa ohjeita noudattamaan. Sitten eletään saarioisen äitien tekemällä ruualla jos oma ruoka on niin pahaa, että sitä ei voi ees syödä. Vielä on harkinnan alla jaksanko lyödä juustoo noitten perunoitten päälle. Kun täältä ei löydy juustoraastetta niin joutusin panostamaan ja silpoon kokonaisesta juustosta palasia.

Nyytit on musta tosi kivoja! Tein joskus kissoille niitä ja tein siitä aina mössöö, kun tuo yksi kersa oli vielä pieni. Muistan vaan miettineeni, että mitä toi kissa saattas syödä ja siitä kehkeyty nyyttien sisältö. Nykyään tykkään syödä niitä ihan muuten vaan. Se onkin ainut ruoka mitä kestän (maha on rakkaus...) syödä pelkästään ilman salaattia tai perunoita tmv.

Nyytit:
n. 400g lihaa (pilkottua tai pilkkomatonta)
herne-maissi-paprika pakastepussi
katkarapuja pakasteesta

Liha paistellaan pannulla sillain, että saa väriä ja kerkiää vähän kypsyyn.

Ite oon yleensä paistanut katkaravut. En välttämättä oo kun pyöräyttänyt jonkun pari minuuttia pannulla. Riippuu mun viittimys tasosta, että lyönkö jäisinä uuniin vai en. Musta ne on parempia kun niitä on vähän paistanut ennen uuniin laittoa. Vähän sama homma on herne-maissi-paprikan kanssa. Sen oon lähes aina lyönyt jäisenä uuniin.

Sit ne kaikki lyödään yhdessä folioon ja siitä tehään sellanen nyytti eli ne ikään kuin kääritään folioon. Siä uunissa ne sitten lilluu 150-175asteessa 1-2h.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti