Pää hajoo

Mitenkä mä vaan osaan laittaa elämäni niin solmuun niin usein? Olisikin se tavallisen tylsä elämä missä ei koskaan tapahdu mitään. Ainut mitä joutuisi ajattelemaan olisi joku kuinka lehti heiluu tuulessa.. Mutta ei.

Miksi tyttö on lutka harrastaessaan paljon seksii ja samanlaista miestä sanotaan pelimieheksi.
Missä rakkaus on, tai oikeastaan mitä rakkaus on?
Stepa - Kysymyksiä

Tuntuu välillä siltä, että pää räjähtää näitten ajatusten kanssa. Mä olen saanut vastaukset kaikkeen Haamun suhteen mihkä oon halunnutkin. Mitäs nyt? Annanko ajan auttaa ja rullailla eteenpäin tekemättä mitään. Oottelenko vielä jotain uutta ja ihmeellistä vai toteenko, että en mä tartte muuta. Mitä mä haluan? Haluanko mitään? Haluanko kaiken? Haluanko kuun taivaalta vai annanko kuun olla muitten valona taivaalla?

Oon saanut vastauksen kaikkeen mihinkä halusin ja nyt mulla on kuitenkin sata kysymystä mitenkä pitäs jatkaa. Vastausten eteen tulee uusia kysymyksiä ja vanhoille kysymyksille tulee vastauksia.

Onko itsemurha ratkaisu, onko elämällä tarkoitus?
Stepa - Kysymyksiä

Ehkä mä kestän. Olin aamulla hyvässä lukossa. Saatan vaan alkaa yhtäkkiä huutamaan ahdistusta tai itkemään. Puhun näistä tunnepurkauksina. Ylikuormitun ja alan purkaan sitä huutamalla tai jollain yhtä rakentavalla. Jos en purkas sitä niin päätysin viiltelemään.

Mä olen tehnyt huomion jo aikoja sitten, että on tyhmää olla pieni kooltaan. Jos olisin kaks metrinen katujyrä niin mulla olis enemmän saumaa jyrätä ihmiset joittenka otteista en meinaa nyt päästä millään pois. Ei tässä pienuudessa oo mitään muuta vikaa kun se, että en pärjää. Toki voisin opetella itsepuolustusta (opettelinkin joskus!), mutta ei se oo mun juttuni. Ehkä mut on sitten tarkotettu jyrättäväks, jos en pärjää.

Varo sitä miestä, se on katala kielestään
Varo miestä, se on mukava mielestään
Happoradio - Varo miestä

Yks asia mitä kammoon (= pelkään) on vieraat miehet. Sen huomaa ihan selvästi mun käytöksestä. Väistän baarissa aina mahollisimman kaukaa ja tunnen itteni kauheen nurkkaan ajetuks, jos joku tulee jutteleen enkä pääse pois, vaikka tilaa paeta olis ympärillä. Ahdistun myös tutumpien miesten seurassa. Varsinkin, jos en pääse pakenemaan heti. Kun mua halaa joku vieras niin näytänkin siltä, että haluan kiljua ja juosta karkuun.
Nykyään en enää sentään ahdistu kulkemisesta ihmismassoissa.

Olisi kiva olla ihminen joka ei pelkäisi muita ihmisiä eikä autoilua isommissa kaupunkien / kylien keskustoissa.