29.7.2011

Elämä on ihan kivaa jos sen oikein oivaltaa

Jäätävää. Oon ollut koko illan kotona ja kaikki on mennyt ihan putkeen. Vaikka pomo nyt kertokin työkaverille, että ei tykkää musta ja on muutenkin haukkunut mua sille työkaverille, mutta pikku juttuja! Ei anneta niitten masentaa enkä muuten oo ainut jota se siä on mollannut toisille työntekijöille. Toimiva työympäristö? Ja kun ottaa sen huomioon, että talon muilla asukkailla oli joku törkee riita tossa, mutta se ei taas koskenut mua, joten ei mitään!

Jotenkin vaan pitää ihan tosissaan yrittää välillä keräillä päätään kun muilla tuntuu menevän huonosti ja ne kertoilee omia ongelmiaan. Ei siinä mitään, on se kiva kuunnella ja yrittää parhaansa mukaan tukee. Ei mulla tässä nyt oo mitään kauheen shokeeraavaa mistä haluaisin ite puhua.

Halusin viillellä. Ihan tosissani halusin. Mun viiltelyni tyssäs samaan kun n. viikko sittenkin, että en saa mun kynsisaksia kun ne on tippunut seinän väliin (kuullostaa aika säälittävältä, mutta ihan oikeesti en saa niitä pois :D) jotenkin tyhmästi. Toisaalta se on vaan hyväks mulle, mutta toisaalta taas helpottas ihan sikana oloo jos sais ne kynsisakset pois sieltä. Mietin jo, että voisin palkalla ostaa jonkun kivan linkkarin tai jotain, että voisin viillellä, mutta se tuntu jo liian pahalta ajatukselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti