Tälläistä se elämä on

Mä olen huomisen todennäköisesti ihan yksin, kun kaikki muut on jonkun kaverinsa kanssa kun täälläkin on jotain suurempaa. Tässä vaiheessa sen oikeasti alkaa huomaamaan kuinka yksin on. Mä olen nähnyt kahta kaveria ja ollut yhteen yhteyksissä tän viikon aikana. Tässä huomaa sen kuinka yksin on. Huomenna eka vapaa ja mitenkä vietän sen.. yksin. Olisin melkein halunnut olla sen töissä ja pitää tän päivän vapaana.
Ei tässä muuta kun se, että tottunut, että on joku joka on vieressä koko ajan ja jolle voi puhua ihan kaikesta.

En oo itkenyt tiistain jälkeen. Toki ääni meinannut välillä pettää, mutta en oo itkenyt. Tiistaina kävin siä ja itkin varmaan kaikki kyyneleeni. Ihmisellä on varmaan rajattumäärä itkua joka loppuu sitten jossain kohtaa. Tiistai-ilta oli ihan hirvee. Jouduin ihan tosissani keräämään itteeni. Huusin suihkussa kurkku suorana. Kunnon mielialan vaihtelut kun eka itki kunnon huudolla ja sit yritti alkaa rallattaan jotain ilosta.

ei vastuust tietoo, en ollu taakalle valmiin
olin hukassa, vaan alkoholin voimalle alttiin
tänä päivänäkin saatan toki tarttua pulloon
Salmari - Älä koskaan jätä yksin

Keskiviikkona näin ex-jätkän vaan nopeesti. Eilen en nähnyt ollenkaan. Ja voin kertoo, että tää tuntuu aivan helvetin oudolle. Nyt mua taas meinaa alkaa itkettään. Toisaalta en mä kauheemmin oo miettinyt jätkää. Eilen oli eka ilta kun olin ees kunnolla kotona ja voin kertoo, että toista sellasta ei heti perään tuu. Mä en kestä sitä. Multa leviää pää tänne.

Haluun viillellä. Erityisen paljon töissä. Joten tässä vaiheessa kiitetään sitä, että teen sellasta hommaa missä ei oo taukoja eikä muutenkaan pääse pakenemaan viilteleen. Mää vihaan sitä.

Tänään ei tartte olla kotona. Kiitos kaverin joka on ollut mun kanssa mahollisimman paljon. En oo sen ansiosta joutunut ees oleen kauheesti yksin. Se on ollut mun seurana töissä ja sit illaks se on tarjonnut aina seuraa.

Tällä hetkellä:
henkisesti helvetin paha olo.

Ja pitää mennä hymyilemään kassalle.