Dear Mr. President
Come take a walk with me
Let's pretend we're just two people and
You're not better than me
I'd like to ask you some questions if we can speak honestly
Come take a walk with me
Let's pretend we're just two people and
You're not better than me
I'd like to ask you some questions if we can speak honestly
P!nk - Dear Mr. President
Miten Suomeen voidaan ottaa homo presidentiksi? Yhtä hyvin kuin voitiin ottaa nainenkin. Mä en ymmärrä tätä meteliä tästä. Musta se on niin turhaa. Ei se vaikuta kehenkään onko se puoliso mies vai nainen ja onko se puoliso jollain tapaa parempi, jos se olisi sitten nainen. Ei. Musta tää on naurettavaa ja se musta on huvittavaa, että ennen vanhaan on arvostettua miehiä. Miehet on parempia kuin naiset ja plaa plaa plaa, joka loppujen lopuksi on musta myös täyttä paskaa, mutta jos kerta on arvostettu miehiä niin paljon niin eikös kahden miehen pitäisi olla parempi kuin yksi mies? Mä en ymmärrä miksi maailman pitää olla nykyään niin totinen ja joku hiilihanko työnnetty perseestä sisään, että ollaan niin kärttysiä.
Ja takaisin aiheeseen yhteen asiaan vannominen. Kun Halosta äänestettiin presidentiksi niin silloin jotkut ihmiset otti turhan vakavasti sen, että ne ei ollut naimisissa, jonka takia jätti äänestämättä tai ainakin näin mä sen ymmärsin jostain, mutta annetaan anteeksi, jos nyt vähän väärässä olen, koska politiikkahan ei mun sydäntäni täytä. Sit on näitä jotka vannoo puolueen nimeen. Miksi? Presidentinvaalit on henkilövaalit eikä mitkään puoluevaalit. Toki mä pienenä päätin, että vihreet tulis oleen mun puoleeni, jos äänestän joskus, mutta sit totesin myöhemmin, että joo toki ajaa ne jotain arvoja siellä mitä mäkin, mutta loppujen lopuksi suurin osa puolueista ajaa samoja asioita eikä kukaan siellä pääse päättämään yksin, joten mennään sillä asenteella kuka tuntuu parhaalle (antakaa taas anteeksi, jos olen tässä(kin) asiassa vähän hakoteillä). Olen kuullut ehkä tyhmimpä pointteja miksi ei voida äänestää Haavistoa. "Se on homo" ahaa.. Mikä huomio. Mä en ymmärrä miksi tää asia pitää nostaa esille. Kaikillahan on oikeus tasa-arvoon ja en ymmärrä miksei se nyt sitten tule esillä tässä asiassa, kun Suomeen harkitaan uutta presidenttiä. Eikös ne teot puhu puolesta? Sitten on näitä "Se on väärästä puolueesta". No mitä sitten, jos sen mielipiteet muuten kolahtaa täysillä just suhun?
Miten reagoisit jos jonain päivänä oma lapsesi tulisi sanomaan "Äiti / isä... Mulla olisi vähän kerrottavaa. Pidän tytöistä / pojista."? Mä varmaan alkuun hämmentyisin, jos en olis huomannut sitä aiemmin, koska kaikki mitkä tulee yleensä yllätyksenä hämmentää, mutta sit se olis mulle ihan ok. Ei se tekis mun lapsestani mitenkään parempaa tai huonompaa kuin joku muu. Se olis edelleen mun lapseni, josta olisin ylpeä! Muistaisin aina kertoa edelleen kaikille kuinka se otti ensi askeleensa, sanoi ensimmäisen sanansa, kun se söi ensimmäisen kerran itse ja sadat muut kerrat, kun se mun oma lapseni oli maailman paras! Mulla ei ainakaan olisi sydäntä sanoa lapselleni "Sä et ole enää mun lapsi, koska oot tollanen", koska ei se lapsi oo tehnyt mitään väärää. Se on vaan oma ittensä ja sitähän mä arvostan, että on juuri sellainen kuin haluaa ja tuntee olevansa.
Mä en usko siihen, että vannotaan täysillä yhden asian nimeen. Pitää olla avarakatseisempi. Nähdä hyviä ja huonoja puolia, esimerkiksi absolutismi. Musta täysi absolutismi ei oo koskaan hyvästä, paitsi niillä jotka on joskus ollut riippuvaisia siitä aineesta. Jos kieltää iteltään kaiken ja yks on vähän hyväksyttävämpää kuin muut niin siihen yhteen on helppo eksyä ja musta on muutenkin parempia suhtautua asioihin vähän hyväksyvämmin. Toki mä arvostan niitä, jotka pystyy olemaan täysin raittiita, mutta musta ennemminkin se kohtuus kaikessa on tärkeää. Mutta eiköhän tää mun aiheeni oo kokolailla tässä tältä päivältä. Ehkä huomenna voisin jakaa ajatuksia taas viikonlopustani.
Miten Suomeen voidaan ottaa homo presidentiksi? Yhtä hyvin kuin voitiin ottaa nainenkin. Mä en ymmärrä tätä meteliä tästä. Musta se on niin turhaa. Ei se vaikuta kehenkään onko se puoliso mies vai nainen ja onko se puoliso jollain tapaa parempi, jos se olisi sitten nainen. Ei. Musta tää on naurettavaa ja se musta on huvittavaa, että ennen vanhaan on arvostettua miehiä. Miehet on parempia kuin naiset ja plaa plaa plaa, joka loppujen lopuksi on musta myös täyttä paskaa, mutta jos kerta on arvostettu miehiä niin paljon niin eikös kahden miehen pitäisi olla parempi kuin yksi mies? Mä en ymmärrä miksi maailman pitää olla nykyään niin totinen ja joku hiilihanko työnnetty perseestä sisään, että ollaan niin kärttysiä.
Ja takaisin aiheeseen yhteen asiaan vannominen. Kun Halosta äänestettiin presidentiksi niin silloin jotkut ihmiset otti turhan vakavasti sen, että ne ei ollut naimisissa, jonka takia jätti äänestämättä tai ainakin näin mä sen ymmärsin jostain, mutta annetaan anteeksi, jos nyt vähän väärässä olen, koska politiikkahan ei mun sydäntäni täytä. Sit on näitä jotka vannoo puolueen nimeen. Miksi? Presidentinvaalit on henkilövaalit eikä mitkään puoluevaalit. Toki mä pienenä päätin, että vihreet tulis oleen mun puoleeni, jos äänestän joskus, mutta sit totesin myöhemmin, että joo toki ajaa ne jotain arvoja siellä mitä mäkin, mutta loppujen lopuksi suurin osa puolueista ajaa samoja asioita eikä kukaan siellä pääse päättämään yksin, joten mennään sillä asenteella kuka tuntuu parhaalle (antakaa taas anteeksi, jos olen tässä(kin) asiassa vähän hakoteillä). Olen kuullut ehkä tyhmimpä pointteja miksi ei voida äänestää Haavistoa. "Se on homo" ahaa.. Mikä huomio. Mä en ymmärrä miksi tää asia pitää nostaa esille. Kaikillahan on oikeus tasa-arvoon ja en ymmärrä miksei se nyt sitten tule esillä tässä asiassa, kun Suomeen harkitaan uutta presidenttiä. Eikös ne teot puhu puolesta? Sitten on näitä "Se on väärästä puolueesta". No mitä sitten, jos sen mielipiteet muuten kolahtaa täysillä just suhun?
What kind of father would take his own daughter's rights away
And what kind of father might hate his own daughter if she were gayP!nk - Dear Mr. President
And what kind of father might hate his own daughter if she were gayP!nk - Dear Mr. President
Miten reagoisit jos jonain päivänä oma lapsesi tulisi sanomaan "Äiti / isä... Mulla olisi vähän kerrottavaa. Pidän tytöistä / pojista."? Mä varmaan alkuun hämmentyisin, jos en olis huomannut sitä aiemmin, koska kaikki mitkä tulee yleensä yllätyksenä hämmentää, mutta sit se olis mulle ihan ok. Ei se tekis mun lapsestani mitenkään parempaa tai huonompaa kuin joku muu. Se olis edelleen mun lapseni, josta olisin ylpeä! Muistaisin aina kertoa edelleen kaikille kuinka se otti ensi askeleensa, sanoi ensimmäisen sanansa, kun se söi ensimmäisen kerran itse ja sadat muut kerrat, kun se mun oma lapseni oli maailman paras! Mulla ei ainakaan olisi sydäntä sanoa lapselleni "Sä et ole enää mun lapsi, koska oot tollanen", koska ei se lapsi oo tehnyt mitään väärää. Se on vaan oma ittensä ja sitähän mä arvostan, että on juuri sellainen kuin haluaa ja tuntee olevansa.
Mä en usko siihen, että vannotaan täysillä yhden asian nimeen. Pitää olla avarakatseisempi. Nähdä hyviä ja huonoja puolia, esimerkiksi absolutismi. Musta täysi absolutismi ei oo koskaan hyvästä, paitsi niillä jotka on joskus ollut riippuvaisia siitä aineesta. Jos kieltää iteltään kaiken ja yks on vähän hyväksyttävämpää kuin muut niin siihen yhteen on helppo eksyä ja musta on muutenkin parempia suhtautua asioihin vähän hyväksyvämmin. Toki mä arvostan niitä, jotka pystyy olemaan täysin raittiita, mutta musta ennemminkin se kohtuus kaikessa on tärkeää. Mutta eiköhän tää mun aiheeni oo kokolailla tässä tältä päivältä. Ehkä huomenna voisin jakaa ajatuksia taas viikonlopustani.
Jos nyt tän tekstin innoittamana haluaa vilkaista jotain presidenttiehdokkaitten saavutuksista niin suosittelisin tätä linkkiä. Nuo tiedothan on otettu "Kansanedustajat 1907"-palvelusta, joten ihan faktatietoa ovat eikä niitä turhia mitä pitkin nettiä liikkuu missä ei oo kummankaan saavutuksia kunnolla vaan mollataan aina toista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti