Sisältäni kumpuaa hengenpelastaja

Jäätävää. Tästä on taidettu joskus ennenkin keskustella.

Otin yhteen reilu vuos sitten kaverin kanssa, joka tiesi musta about kaiken. Kritisoin sen huumeitten käyttöä ja painotin sitä, että pilvi on portti vahvempiin huumeisiin. Nythän se sit vetää vähän mitä sattuu. No se haukku mut silloin lyttyyn. Olin maailman kamalin ihminen, koska en hyväksynyt sen käyttöö ja halusin auttaa sitä (eihän hän tarvitse apua).

Käsin kosketan hetkee, maistan biittii, se ei oo letkee vaan uskomaton.
Yöt täytän showpainilla. Mä poistan murjotuksen lainilla.
Ruger Hauer - Täällä

Kun täytin 18v eli reilu ½vuotta sitten niin se pyysi multa anteeks kuinka mulkvisti on ollut mua kohtaan. Mulla ei ollut sen numeroa, joten kysyin, että kukahan se on. Tais tuntua silloin, että siltä anteekspyynnöltä meni vähän pohja. Sen jälkeen en oo kuullut siitä mitään, vahingossa saattanut törmätä kaupassa pari kertaa, mutta ei se ees meinaa morjestaa mulle. Sen mukaan olisin ihan kiva tyyppi, jos en olis sen silloisen (nykyään entisen) parhaan kaverin kanssa. Ja varmaan, jos en haluais auttaa sitä ja musta olis ok pilata elämänsä huumeilla. Sillä oli niin suuret suunnitelmat. Se halus niin paljon ja olis valmis tekeen sen eteen. Sit kaikki meni vituiks.

Mut sen tietää hän, on matka Kalliosta Eiraan pitkä Frankk.
Joten pistäthän jalkaa toisen eteen. Mitä sopulit tekee? Ne juoksee mereen.
Ja ku aamu koitti, mä tappelin lakii, ja laki voitti.
Ruger Hauer - Täällä

Eilen illalla se sitten soitti mulle. Tosin vahingossa. Se kyseli yhtä kaveriaan ja mä en alkuun ees tunnistanut sen ääntä. Jotain etäsesti tuttua siinä äänessä oli ja taustalla soi tosi tuttu biisi (Ruger Hauer - Täällä, jonka kuuntelun lopetin, koska kaveri sano ton kaverin kuuntelevan sitä), jotenkin se tuntu niin tutulle. Aloin sit miettiin ja juoksin jätkän puhelimeen ja katoin sen numeron. Jätkän kaveri kyl yritti sanoo mulle, että olisithan sä sen äänen tuntenut, johon sanoin, että se oli niin tukka täynnä, että en. Sit se olikin sen kaverin numero. Järkytyin, koska se vaihto numeronsa ja kaikille muille se ilmotti uuden numeronsa, mutta mulle ei. Olin ihan varma, että se on poistanut mun numeron enkä koskaan kuulis siitä yhtään mitään ainakaan puhelimitse. Sit se soittaa mulle. Edelleen toki vahingossa, mutta soitti, joten sillä on pakko olla mun numero.

Jotenkin nyt ahdistaa. Haluaisin auttaa sitä. Haluaisin niin paljon, mutta en tiedä jaksanko enkä tiedä päästäiskö se mua niin lähelle, että pystyisin tekemään yhtään mitään sen eteen. Sisänen hengenpelastajani yrittää pyrkiä pintaan.