Plaah, miehet vai vain yksi mies

Koska se Haamu mua nyt niin kauheesti kaipas niin laittelin maanantaina viestiä, että haluaako se mut sinne. Voin kertoa, että eipä ole tähänkään päivään (no johan tässä on varmaan 2vuorokautta mennyt) vastausta tullut. Heti perään voin myös kertoa, että mua niin ärsyttää toi sen touhu. Mulla on niin sellanen olo, että oon joku sen sätkynukke ja se vaan leikkii mulle. Vetelee naruista niinkun itteensä huvittaa ymsymsymsyms.

Miksi kidutan itseäni valheellisilla sanoillasi
Miksi haluan uskoa joka hymyysi
Miksi teen sen itselleni

Yleisesti ottaen mä en valita, että miehet on sikoja tai yleistä, että kaikki miehet on ihan hirveitä. Oon siis tosi tyytyväinen, että mulla on niitä hyviäkin jätkäkokemuksia, koska jos Haamu olis mun ainut kokemukseni niin olisin ihan varmasti valmis hylkäämään miehet ja alkaa kokeilemaan mitä olis elää naisen kanssa.

Siksi, että olet kaiken sen tuskan arvoinen
Kulta, rakastan sinua

Jaksan aina taivastella, että miten mä jaksan kattella tota. Jaksan aina valittaa muille kuinka en ite kattelis tollasta käytöstä joltain mieheltä, mutta sit mä ite kattelen Haamulta tota käytöstä. Ihan käsittämätöntä. Tätäkö se on kun välittää toisesta niin paljon, että kestää kaiken paskan? Toihan olis ihan anteeks annettavaa, jos sitä tapahtus sillon tällön (kerran puolessa vuodessa yms), mutta kun se on lähes aina. Pidin suurempana mahdollisuutena, että se vastais siihen viestiin kun jos olisin soittanut.

Vaikka hakkaisit päätäni seinään
Vaikka löisit kasvoni murskaksi

Sanoin parhaalle likkakaverille tosta, että musta niin tuntuu, että Haamu vaan leikkii mulla. Se oli, että hän ei usko tohon. Totesin sit, että mä en tiedä enää mihinkä uskon sen miehen kanssa. Miks mä teen tän itelleni? Ajattelin totella sen kännissä sanomaa (ehkei mennyt ihan näin sanasta sanaan, mutta riittävän lähellä kun idea on sama), että tiedät missä asun, että teretulemast. Joten vois pöllähtää sen oven taakse, hymyillä ja sanoo, että tietkö ME JUTELLAAN NYT. Sit kysyä ihan suoraan siltä, että oonko mä sulle joku sätkynukke? Ja vois kysyä taas, että mitä se haluu musta. Toisaalta enhän mä voi luottaa sen sanaan missään asiassa. Se voi valehdella mulle vaikka kattos mua silmiin.

Miksikö?
Koska olet sen kaiken tuskan arvoinen

Maanantai-iltana kirjottelin runoja sitten melkein kymmenen kappaletta, koska Haamu ei vastannutkaan. Niissä oli takana Haamu, mutta sit leikittelyä kaikella muulla. Osalta ne oli siis kirjotettu Haamusta, mutta osalta ei kuitenkaan. Osassa niistä runoista oli jotain väkivallasta ja henkisestä kiduttamisesta. Kirjotin myös A4:n pitusen pätkän Haamusta. Oikeastaan se kyllä karkas loppua kohden siihen kuinka Haamu tekee mulle ihan oikein, että mä oon ansainnut sen kaiken ja kuinka mä en oo ansainnut mitään hyvää. Se oli sellanen kunnon itseinhoteksti.

Ai niin. Oon taas alkanut näkemään painajaisia. Kolmatta yötä putkeen. Toivottavasti tää menee ohi.