Eipä taida tulla ylioppilasta, mutta ei se haittaa

Aloitetaampa purkamaan vaikka koulusta. Sain yhen esseen takaisin. 25p./60p. Pisteet ei jäänyt harmittaan, mutta puolikkaan A4:n mittainen palaute jossa ei ollut mitään hyvää. Kaikki vaan siitä kuinka paska se oli joka johti siihen, että mulla meni kaikki into äidinkieltä kohtaan. Tekstitaidon yo-vastauksesta yhteensä 5pistettä joka kerrotaan kolmella eli 15p./54p. HYM.. Ja tänään oli äikän yo-esseevastaus ja aiheet ainakin oli kivoja. Enkku lähti eteenpäin hylättynä eikä varmasti tuu takasin hyväksyttynä. Ärsytti kaikkien reaktiot tohon hylättyyn. Mä en todellakaan aijjo sitä uusia keväällä. Uskon kompensaatiopisteisiin. Englannin opettaja kysy multa oikein epäilevästi "Riittääkö sulla kompensaatiopisteet?" Se vei mun lopunkin intoni ton englannin suhteen. En mä nyt ennen oo ollut ihan paska kaikessa. Paitsi nyt. Nyt kun on niin saamaton. Voin koko sydämmestäni sanoa, että en rakasta koulua. En haluais mennä sinne.

Rakkaus on raaka, kun se lähtee
palan aina raastaa mukanaan

Hauli Bros - Mitään ei saa pitää

Viikonlopun (joka alkoi nyt tällä kertaa sitten torstaina) vietin ex:n kanssa. Ex totes mulle "mä en voi sille mitään, mutta rakastan sua vieläkin". Vähän aikaa sain pidettyä itteni kasassa, mutta sit itkin varmaan kymmenen minuuttia ihan kunnolla haukkoen henkee. Yritin sanoo sille, että mä oon niin yksin ja muutenkin tuntuu pahalle ilman sitä, mutta en sanonut. Mulla on nykyään hirveen paljon asioita mitä yritän sanoo, mutta en onnistu siinä.

Minäkin halusin pitää kaikesta kiinni ja omistaa
Minäkin kadotin jotain kaunista, oikeaa
jota en takaisin enää luokseni milloinkaan saa
Hauli Bros - Mitään ei saa pitää

Mul oli hyvä viikonloppu ex:n kanssa. Perjantaina olin sille kuskina, su-ilta katottiin leffoja ja lauantaina hengattiin vanhalla porukalla, tosin kahessa osassa. Alkuun oli ex ja sen kaks kaveria ja sit illasta se toinen kaveri vaihtu yheks toiseks kaveriks. Oli ihan kiva nähä niitä siellä ex:llä. Se tuntu jotenkin niin normaalilta. Pelattiin ja vietettiin aikaa. Niinkun sillon kun kaikki oli paremmin kuin nyt, vaikka ei ne sillonkaan kovin hyvin ollut. Ex meni kuitenkin melko ajoissa nukkuun ja sit sen kaverien (okei, on ne munkin kavereita) kanssa katottiin leffa. Toinen sit lähti kotiin ja toisen kanssa sit katottiin vielä yks leffa kokonaan. Se puhu vähän enemmän juttujaan ja mä sit jaoin ajatuksiani niistä. Oli kiva nähä sitäkin, koska en oo sitä nähnyt ajan kanssa sen armeijaan lähön jälkeen.

Ens viikonloppuna leffailta kaverin kanssa. Haamusta ei myöskään oo kuulunut mitään. Huomenna on koeviikon eka koe. Juhlistan perjantai-iltana omassa ihanassa seurassani (lue: muuta seuraa ei oo) koeviikon loppumista ja taakse jääneitä (huonosti menneitä) yo-kokeita.

Muistan hyvin kun kaveri piti mulle puhuttelun siitä kuinka ei keritä koskaan näkemään, kun oon jätkän (= nykynen ex) kanssa koko ajan. Nytkään me ei nähä kovin usein, mutta tässä on se pieni ero, että mä oon yksin viikot ja sillä oli sillonkin sen seurustelukumppani. Mut toki ymmärrän, että kaikilla on oma elämä ja työt yms